– Hui amas čohkkát girkus ja gullat luođi

Mannan vahkkoloahpa lágiduvvojedje Sámi girkobeaivvit Árvvesjávrris, ruoŧa bealde sámis. Olusat ledje boahtán ja nu bessege digaštallat olu áššiid.

Okta fáddá mii lávvardaga digaštallojuvvui lei; leago heivvolaš juoigat girkus?

Searvvai luohtedigaštallamii

Okta guhte searvvai digaštallamii lei guovdageaidnulaš, Risten Turi Aleksandersen. Son gal jáhkká ahte leat sihkkarit olusat oahpahuvvon nu mo son ge, ahte stobus ii galgan juoigat, dat gulai olggobeallái viesu, lundui.

– Nugo muitalin ságastallamis de lea munnje dieđusge hui amas čohkkát girkus ja gullat luođi. Dat buktá olu jurdagiid, ja olmmoš álgá smiehtadit, muitala Risten Turi Aleksandersen.

• Loga maid: Eadni heittii juoigamis oskku dihte - NRK Sápmi
• Loga maid: Áigo hilgut konsearttaid girkus - NRK Sápmi

– Sihke davvisámis ja maiddái lullelis leat šaddan geahččalit sámáiduhttit ipmilbálvalusa eará láhkai, smiehttat ja guorahallat manne luođi váldit girkui, go dat han ii leat goassige ovdal dahkkon, dadjá Risten.

Son muitala ahte sis lea vuoiŋŋalaš sálbmalávlun mas sámi nuohtta hui nanus, ja dan sii de leat válljen girkui, ovdalii go luođi.

• Loga maid dárogielartihkkala: – Læstadianisme medførte joikenekt - NRK Sápmi

– Heive bat girkus juoigat?

Nubbi guhte searvvai luohtedigaštallamii lei sámi beakkálmas, Wimme Saari. Son diđii muitalit ahte su guovllus ii leamaš lunddolažžan juoigat girkus, ja songe eahpidii ja smiehtadii; heive bat girkus juoigat?

Go galggai vuosttaš geardde girkus juoigat, de jorre sus olu jurdagat oaivvis, dat orui álggos sutnje veaháš ártet.

– Maid mun dál rievtti mielde lea dahkamin, man máilbmái lean njuikeme. Go gergen juoigamis, de mun oidnen ja dovden ahte ii han dát lean mihkkige baháid ja suttuid. Orui heiveme hui bures ovttas šuoŋain ja sártniin, muittaša Wimme go 35-jahkásažžan vuosttaš geardde kirkus juoiggastii.

Eai juoigan

Saari čuoččuha ahte kristtalaččat sin guovllus eai juoigan go atne dan suddun, sivas go báhpat ja miššonearat álggu rájes ledje nu daguhan sápmelaččaide.

Muhto son gal duođaid háliidii juoigat, dat lei nu somá. Dien láhkai sáhtii ollislaččat ovddidit iežas dovdduid.

Eadni anii árvvus su dáidaga

Mas fuomášit ahte eadnát dohkkehii dan go juoiggat, ja vel almmolaččat?

– Galgen oktii ruovttus lohkat áviissa, muhto áviissas váilui artihkal, lei čuhppojuvvon eret. Dalle fuomášin ahte eadnán láve čuohpat ja vurket čállosiid oahpes olbmuid birra.

Loahpas lei vel nu go Wimme oktii bođii ruoktot, de bođii su eadni ovddal sistebuvssain ja jearralii, dohkkejit ja heivejit go dát buvssat dutnje?

Dat lei su vuohki čájehit ahte dohkkehii juoigama ja ahte lei čeavlái.