Professor Øyvind Ravna oaivvilda Stiertná ášši lea miellagiddevaš buot sápmelaččaide, ii dušše boazodoalliide.
Foto: Privat. Alimusriekti lea gieđahallan gáibádusa borgemánus, ja duopmu celkojuvvo čakčamánu loahpageahčen.
– Mo dal juo duopmu šattas, de das leat ollu prinsihpalaš váikkuhusat maŋit áigái eananoamastangáibádusaid oktavuođas, navdá Norgga árktalaš universitehta riektediehtaga professor Øyvind Ravna.
Lea oainnat vuosttaš geardde go Alimusriekti gieđahallá ášši gos boazodoallit leat gáibidan oamastanrievtti.
- Guldal dárogillii:
bargu dat lea kártet dálá geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaid maid sámi álbmot ja earát ležžet olahan guhkesáiggi geavaheami vuođul. Dássážii sii eai leat eai gostige mieđihan ahte boazodolliin leat oamastanriekti guohtoneatnamiidda, dušše geavahanvuoigatvuohta. Maiddái Meahcceduopmostuollu lea hilgon oamastangáibádusa.
– Stuorra váikkuhusat
Jus boazodoallit vuitet Alimusrievttis, de Ravna jáhkká das leat váikkuhusat Finnmárkokommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu maŋit áiggi árvvoštallamiidda eanangáibádusaid oktavuođas.
– Muhto man olu ođđa áššiid dat sáhttá čuožžilahttit, lea váttis diehtit, Ravna vástida.
Dattetge lea Kárášjoga boazodoallit, daid gaskkas Finnmárkkuopmodaga dálá stivrajođiheaddji, gáibidan oamastanrievtti Kárášjoga boazodoalloguovlluide.
– Muhto maiddái Várnjárgga boazodoallit sáhttet ođasmahttit iežaset oamastangáibádusaid váikko vel eai leat guoddalan Finnmárkokommišuvnna mearrádusa Meahcceduopmostullui áigemeari siskkobealde, vástida Ravna.
Mo jus vuoittahallet?
Buot vuolit duopmostuolut gártet váldit vuhtii Alimusrievtti duomu, maiddái dalle jus Stiertná boazodoallit vuoittáhallet iežaset oamastangáibádusain.
– Jus vuoittáhallet, de dat ii dárbbaš mearkkašit ahte eai šat čuoččil sullasaš oamastangáibádusat, muhto šaddá váddásabbot vuoitit rievttis. Danin olbmot gártet jurddašit nuppes ovdal go gáibidit oamastanrievtti dien vuođul maid Stiertná boazodoallit leat dahkan, árvvoštallá Ravna.
Sara-joavku lea Alimusrievttis čuožžuhan ahte sii leat 1860 vuođđologu rájes geavahan Stiertná boazodoalu oktavuođas. 24 jagi áigi sii bákkohalle heaittihit boazodoalu dán guovllus, dan geažil go earát, omd. ruvkeindustriija, bahkkešgohte guvlui. Sii gáibidit oamastit 1/10 oasi sullos man viiddodat lea 248 njealjehaskilomehtera. Sara joavku lea deattuhan guhkit áigge geavaheami vuođđun iežaset gáibádusaide.
Vuosttaš geardde go ILO geavahuvvo
Lea vuosttaš geardde ahte ILO-konvenšuvdna nr 169, artihkkal 14,1 geavahuvvo vuođđun Alimusrievttis eananoamastangáibádusa oktavuođas. Stiertná orohat dat lea bidjan dan vuođđun iežaset gáibádusaide.
– Maiddái dat lea hui erenoamáš. Alimusrievtti duopmu sáhttá muitalit man muddui ILO-konvenšuvdna maid Norga lea dohkkehan, gálgá geavahuvvot Norgga riektevuogádagas, ahte galgá go dat doaibmat dego sierra láhka, vástida Ravna.
Ásahit gründárfoandda
Jus Stiertná orohat oažžu oamastanrievtti eatnamiidda, de sii áigot ásahit foandda divatruđaiguin maid ruvkefitnodagat jahkásaččat mákset dál FeFoi, oktiibuot 2 miljovnna ruvnnu.
Foanda galgá mannat doarjjan Finnmárkku gründáriidda. Stiertná orohat oaivvilda sis lea oamastanriekti buot daid eatnamiidda maid FeFo dál hálddaša, mii lea oktiibuot 9/10-oassi (85 prosenta) Stiertnás. Guovllu sii leat geavahan geasseorohahkan 1960 rájes.
