Gearggus álggahit turistadiehtojuohkima

Guovdageainnus ii leat turistadiehtojuohkin sajis ja dál leat muhtimat hástalan priváhta olbmo váldit badjelasas dákkár doaimma.

Kristian Turi

Kristian Turi

Foto: Kjell Are Guttorm/NRK

Altaposten-aviisa dat čálii álggos dán birra ahte ii leat turistadiehtojuohkin Guovdageainnus, mii lea Norgga stuorámus suohkan viidodaga dáfus.

– In diehtán ahte dáppe ii leat turistadiehtojuohkin, ovdalgo muhtin politihkkárat válde muinna oktavuođa ja hupme dan birra. Mun lohken ahte jus lea dárbu, de sáhtán álggahit oalle johtilit turistadiehtojuohkima. Dat šattašii gal gaskaboddosaš doaibma go lea ná oanehis áigi, muhto juogalágan fálaldaga sáhtáše goit oažžut, lohká Kristian Turi.

Turis ii leat alddis turistafitnodat, muhto eaiggáduššá viesu gasku Guovdageainnu márkanbáikki, mas ovdal lea leamaš earret eará kafea.

– In ieš gal vuohte ahte turistadiehtojuohkin váilu, muhto sis geain lea juoga fállat turisttaide dieđus váillahit, jus turisttat eai gávnna sin.

Doaibman diehtojuohkkin

Per Eivind Gaino

Esso-eaiggát Per Eivind Gaino

Foto: Kjell Are Guttorm/NRK

Esso-eaiggát Per Eivind Gaino lea dávjá doaibman diehtojuohkkin turisttaide.

– Turista boahtá deike ja jearrá gos gávdná turistadiehtojuohkima. Lea hui váivi go šaddá lohkat ahte dál ii leat turistadiehtojuohkin. Mii šaddat de dáppe doaibmat diehtojuohkkin sidjiide.

Villmarkssenteris lea ovdal leamaš turistadiehtojuohkin. Isak Mathis O. Hætta, gii eaiggáduššá báikki, lohká dárbbu dákkár doibmii.

– Lea hui dehálaš jus galggat oažžut turisttaid bisánit ja atnit ruđa dáppe. Go ii leat bisánanbáiki mii neavvu gosa galget mannat ja gos gávdnet iešguđet fálaldagaid, de dušše dávjá vudjet meattá, eaige ane ruđa dáppe. Dat dagaha ahte fitnodagat manahit olu sisaboađu geaseáigge, mii livččii dehálaš fitnodagaide dáppe.

Bargame áššiin

Guovdageainnu suohkanis lohket bargamin dáinna ja odne almmuhit gilvvu. Ráđđeolmmái Kent Valio mieđiha ahte sii leat veahá maŋŋit jođus dáinna bargguin.

– Dat man dihte suohkanis ii leat dál turistadiehtojuohkin lea go mannan šiehtadus Thon hoteallain lea nohkan ja suohkana hálddahus ii leat ollen almmuhit ođđa gilvvu rievttes áigái. Dat almmuhuvvo odne.

Kent Valio

Guovdageainnu ráđđeolmmái Kent Valio

Foto: Roger Manndal / NRK

Fálaldatgilvvus boahtá ovdan ahte dáhttot turistadiehtojuohkima golmma mánnui, áigodagas 1.7-30.09 dán jagi. Suohkan áigu maŋŋil almmuhit gilvvu guhkit áigge turistadiehtojuohkimii.

– Mii lea ožžon garra politihkalaš signálaid ahte galgat álggahit turistadiehtojuohkima dál ja de mii álggahit dan dál. Go gilvu nohká, de mii válljet nu jođánit go vejolaš gii galgá doaimmahit diehtojuohkima golmma mánnui, dan golmma mánus ollet de guhkit áigge šiehtadusa gilvvu ráhkadit.

Oaidná dárbbu

Maiddái ráđđeolbmá mielas lea turistadiehtojuohkin dehálaš.

– Mis leat duhát fitnodaga Guovdageainnus ja máŋggas doaimmahit turisttaide fálaldaga. Go ii gávdno turistadiehtojuohkin, de ii leat olbmuin diehtu dan birra.

Son muitala ahte sin mihttu guhkit áigge turistadiehtojuohkimiin, mii boahtá maŋŋel dán golbma mánu, lea ásahit maiddái digitála čovdosa, gos sáhttá muitalit olles máilbmái makkár fálaldagat leat Guovdageainnus.

– Olbmot oainnat plánejit neahta bokte maid áigot hommet iešguđet báikkis. Dan seamma neahttasiiddus galggašii beassat oastit maid turistabálvalusaid, muitala ráđđeolmmái Kent Valio sin guhkit áigge plánaid birra.