Guovtti sámi suohkanis ellet olu mánát geafivuođas

Guovdageainnus ellet 19 proseanta mánáin geafivuođas ja Kárášjogas ges lea lohku 11 proseanta. Logut leat eanet go muđui Norggas.

Kautokeino

Guovdageainnus ellet 19,4 proseantta mánáin geafivuođas. Kárášjogas lea lohku 11 proseantta. Oba Finnmárkkus lea lohku 7,4 proseantta ja 9,4 oba Norggas.

Foto: Klemet Anders Sara / NRK-Sápmi

Norggas ellet 9,4 proseantta mánáin geafivuođas, Finnmárkkus ges lea lohku 7,8 proseantta. Ja, Guovdageainnus ja Kárášjogas lea ain vearrát dilli.

Juohke logát mánná eallá geafivuođas

Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga logut čájehit ahte juohke logát mánná eallá geafivuođas Norggas.

Norggas orrot badjelaš 5.2 miljovnna olbmo, dás leat 22 proseantta mánát.

Guovdageainnus leat badjelaš beali eanet mánát geat bajásšaddet bearrašis geain lea heajut ruhtadilli go muđui riikkas.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta logut čájehit ahte Kárášjogas ja Guovdageainnus lea olu alit logut go fylkkas muđui, muhto maiddái obbalaččat Norggas. Guovdageainnu NAV-jođiheaddji Marja Elise Hætta Eira čilge ahte dát logut muitalit juoga mainna sii leat guhkkit áiggi juo bargan.

Geafivuohta addá heajut vejolašvuođaid

NAV Kautokeino

Guovdageainnu NAV-jođiheaddji, Marja Elise Hætta Eira, čilge ahte mánát geat ellet geafivuođas eai dárbbaš leat heajut dilis go eará mánát go servet almmolaš doaluide, muhto vearrát lea go galget searvat doaluide gosa ruhta dárbbašuvvo. Sivva geafivuhtii lea earret eará stuora bargguhisvuohta ja dat go olbmot leat čadnon gillii ja kultuvrii eaige sáhte fárret eará báikkiide.

Foto: Johan Ante Utsi / NRK

Guovdageainnu NAV-jođiheaddji, Marja Elise Hætta Eira, čilge ahte geafivuohta muitala ahte mánát geat ellet geafivuođas, sis eai leat seamma vejolašvuođat go eará mánáin.

– Buohkain lea seamma vejolašvuohta almmolaš fálaldagaide, muhto go lea sáhka searvat doaluide gos ruhta dárbbašuvvo, de šaddá váddáset mánáide geat ellet geafivuođas.

Hætta Eira čilge ahte Sis-Finnmárkkus lea olu bargguhisvuohta ja dát dagaha maid heajut dietnasa bearrašiin, ja dat muitala ovtta beali.

– Nubbi lea ahte nugo Guovdageainnus leat olus čadnon gillii ja kultuvrii, ja de ii leat nu álki vuolgit eará báikkiide barggu maŋŋái. Ja, jus bearrašat vulget eará báikkiide, de masset mánát giela- ja kulturgullevašvuođa, lohká Hætta Eira.

Mánáin ii dárbbaš leat heajut dilli go earáin

– Mánáin, geat ellet geafivuođas, sis ii dárbbaš leat heajut dilli go eará mánáin. Muhto guorahallan ja logut čájehit ahte mánát geat ellet geafivuođas váldet unnit oahpu go earát, heajut dearvvašvuohta ja olmmoš báhcá maŋŋelii daiguin vejolašvuođaiguin, lohká Marja Elise Hætta Eira.

Gáibidit álggahit doaibmabijuid

Johan Vasara

Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara muitala ahte leat evttohan Bargo- ja sosiáladepartementii mo unnidit bargguhisvuođa ja geafivuođa sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas. Muhto sii eai leat ožžon makkárge buoridanlohpádusaid departemeantta bealis.

Foto: Liv Inger Somby / NRK

Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohká ahte sii leat ovttas Kárášjoga gielddain doallan oktasaš čoahkkima Bargo- ja sosiáladepartemeanttain, ja das sii ovdanbukte bargguhisvuođa váttisvuođa.

– Jus Sis-Finnmárkkus galgá sáhttit unnidit geafivuođa, de ferte ásahit ođđa bargosajiid, deattuha Vasara.

Vasara muitala ahte departemeanttas eai lean ovdagihtii makkárge lohpádusat suohkaniidda. Departemeantta bealis dáhttot sin bidjat návccaid alit ohppui.

– Suohkaniid bealis leat sii árvalan bidjat johtui doaibmabijuid mo buoridit bargguhisvuođa ja geafivuođa, lohká Vasara.