Gáivuotna fidne geaidnogalbbaid golmma gillii

– Geaidnogalbbaid leat juo diŋgon ja ceggejuvvojit ovdal dálvvi, dadjá Stáhta geaidnodoaimmahaga seniorráđđeaddi Kurt Magne Stormo.

Gáivuona suohkan searvvai sámi giellahálddašanguvlui 1992:s. Muhto lea ádjánan 24 jagi oaččut gilážiid namaid geaidnogalbbaide buot golmma gillii. Olmmáivággi lea áidna báiki mii lea guovtti gillii galbbain ja maiddái Olmmáivákki galbbaide galget lasihit báikenama vel kvenagillii.

Illusáhka

Dál ceggejit golmmagielat galbbaid Čieŋalluktii, Dážavággái, Dálošvággái, Biertavárrái, Skárfvággái ja Olmmáivággái. Maiddái Ruollaluktii boahtá galba mas báikenamma lea sáme- ja dárogillii, muhto báikái ii leat sierra namma kvenagillii.

Gáivuona sátnejođiheaddji Svein Leiros lea ilus go fidnejit ođđa galbbaid dál.

– In lean gullan ahte galbbat ceggejuvvojit juo dán čavčča. Dat lea dieđusge illusáhka. Suohkana bealis leat mearridan ahte háliidat máŋggagielat galbbaid ja čalmmustahttit ja árvvusatnit min kultuvrra, dadjá Leiros.

Ii jáhke billistuvvot

24 jagi dassái go Gáivuotna searvvai mielde sámi gielahálddašanguvlui, ceggejuvvui guovttegielat suohkangalba, mii lei sáme- ja dárogillii. Dat dagahii dalle olu vuostehágu ja maiddái moivvi. Geaidnogalbbaid báhčaledje ja sámegielat suohkannama badjel málejuvvui ja sámegielat namma čihkkojuvvui ná.

Gáivuona sátnejođiheaddji Svein Leiros ii bala das ahte nu dáhpáhuvvá dál.

– Mii leat mearridan suohkanstivrras ahte háliidat boahttevuođasge joatkit Gáivuonas vugiin, ahte álggus boahtá sámegiella ja dan maŋŋá dárogiella. In jáhke dan dagahit váttisvuođaid lohká son.

Gáivuona sámepolitihkalaš lávdegotti jođiheaddji Idar Pedersen lea ilus, vaikko oaivvildage barggu váldán menddo guhkes áiggi.

– Dat lea hui guhkká ádjánan. Dat livččii galgan ovdal juo dahkkot, muhto lean hui ilus go dál viimmat bohtet dát galbbat.