. Dan vuođul galgá máksojuvvot buhtadus suomabeale vuoigatvuođalaččaide geat leat massán bivdovuoigatvuođaid, dahje geaid vuoigatvuođat leat gáržžiduvvon. Dássážii ii leat máksojuvvon ii evrre ge buhtadus dán lága vuođul.
– Mii leat dájuhuvvon. Dan eat šat sáhte dohkkehit, lohká luossabivdi Veikko Guttorm.
- Loga maid:
– Gáržžideamit čuhcet dállodoalu áigáibohtui
JALVI: Go Veikko Guttorm máttut 1805s ásahedje dállodoalu Jalvái, de dasa gulle maid vuoigatvuođat bivdit luosa birra jándora juohke beaivve olles vahku.
Foto: Nils Henrik Måsø / NRKBivdu lea dađistaga gáržžiduvvon, ja nu maiddái dállodoalu áigáiboahtu. Álggos sii besse bivdit miehtá vahku. Dál vuoigatvuođalaččat eai beasa bivdit eambbo go golbma jándora vahkus firpmiiguin. Boahtte jahkái fierbmebivdu galgá ain eambbo gáržžiduvvot.
– Dássážii stáhta ii leat ii civkkádan ge buhtadusa birra, šálloša Guttorm.
58 dállodoalu
Vuoigatvuođalaččat leat ožžon láhkačehpiid árvvoštallat vejolaš buhtadusa.
– Sin árvvoštallama vuođul Ohcejoga gielddas leat oktiibuot 58 boares dálu masa gullet bivdovuoigatvuođat. Juohke dállu galggašii oažžut miljovnna euro buhtadusa bivdogáržžidemiid geažil, čilge Guttorm.
Áigi gollá
Vuosttaš buhtadusášši álggahuvvui 2001, nammalassii Veahčat guolástangotti vuoigatvuođalaččaiguin. Ášši lea ain jođus, ja lea eahpečielggas goas dat loahpahuvvo.
Easkka maŋŋá go Veahčat ášši čielgá, de sáhttet eará guolástangotti vuoigatvuođalaččat álggahit buhtadusšiehtadallamiid stáhtain. Deanoleagis leat oktiibuot njealje guolástangotti.
– Doaivumis Veahčat vuoigatvuođalaččat gállet buori luotta vai sii geat leat massán guollesállašii gáržžidemiid geažil, ožžot dan buhtadusa maid láhka geatnegahttá, lohká Veikko Guttorm.
Buncaraggát
Suoma stáhta lea háliidan rehkenastit buhtadusa 1973 rájes. Dasa ii leat Veahčat guolástangoddi miehtan.
– Buhtaduslágas dadjo ahte buhtadus galgá máksojuvvot stáhtaid šiehtadusaid oktavuođas. Danin lea lunddolaš ahte buhtadus rehkenastojuvvo dan rájes go vuosttaš šiehtadus dahkkojuvvui, nammalassi 1873 rájes, oaivvilda Veahčat guolástangotti jođiheaddji, Anne Nuorgam.
Sull 75 proseanta suomabeale čázit gullet guovllu guolástangottiide. Dušše 25 proseanta lea stáhta oamastus. Go stáhtat áiggiid čađa leat gáržžidan bivddu, de gáržžideamit leat sihke priváhta ja stáhta čázis.
– Áddjás bargu
Suoma Eanan- ja meahccedoalloministeriija ráđđeaddi Tapio Hakaste duođašta ahte ášši lea jođus.
REANTU: – Sierra joavku lea dál guorahallamin guossá rájes buhtadus galgá máksojuvvot. Dasa galgá maid rehkenastojuvvo jahkásaš reantu dassážii go buhtadus máksojuvvo, čilge Eanan- ja meahcceministeriija ráđđeaddi Tapio Hakaste.
Foto: Nils Henrik Måsø / NRK– Muhto ovdal go sáhttet árvvoštallat buhtadusaid, de vuos fertejit gávnnahit ahte geat leat vuoigatvuođalaččat. Danin sii leat mihtideamen eatnamiid masa vuoigatvuođat leat čadnojuvvon, čilge Hakaste.
Man guhkes áiggi dat váldá, ii sáhte vástidit.
– Muhto go muhtun áššit leat gártan duopmostuoluid ovdii, de mihtidanbarggut leat sakka maŋŋonan, vástida Hakasta.
Son ii hálit dál vuos kommenteret vejolaš buhtadus sturrodagaid. Seammás deattuha ahte bivdogáržžideamit maid stáhta lea čađahan, lea boahtán ávkin maiddái bivdo vuoigatlaččat..
– Dat ferte maid váldot mielde go árvvoštallat buhtadusaid, Hakaste vástida.
