June ražai váilevaš eadnedovdduin

Les på norsk

Kárášjohkalaš June dovddai ahte ii nákcen leahkit buorren eadnin go 25-jahkásažžan riegádahtii iežas nieiddaža.

Dakka maŋŋel riegádahttima son imaštalai ja sivahalai iežas go ii dovdan lagasvuođa ja dan stuora eadneráhkásmuvvama mánnasii.

June ražai losses dovdduiguin guhka. Snapchat lei dat mii fuomášuhtii su manin son ražai.

– Lei ánssášit buoret eatni

Moadde mánu maŋŋel riegádahttima lea June ruovttus mánáin. Nu son lea leamašan daid njeallje maŋemus mánuid.

Son lea guhká illudan dán áigái. Dan guoibmás, liekkus ja suohtas áigái njuoratmánáin. Dien badjelmearálaš ráhkásnuvvamii. Eará eatnit leat sutnje muitalan justte dien birra. Dien dovddu, ahte don háliidat buot minuvttaid ja diimmuid ovttastallat dušše iežat mánáin.

Junii eai badján diet dovddut.

Dál diet muitalusat orrot su mielas dušše cukcasat, go su árgabeaivi lea guhkkin eret suohtas.

Son dovdá iežas heajos eadnin go eadnedovdu váilu.

– Sávven ahte soames vieččašii máná eret mus. Mu mielas son livččii ánssášit mihá buoret eatni go mu, muitala June daid bahčá dovdduid birra mat sus ledje dalle.

Mánná gájui su narkotihkas

18-jahkásažžan geahččalii June narkotihka vuosttaš geardde. Ovdal go háhppehii jurdilit ge, de son lei darvánan gárrenmirkkuide.

Easka čieža jagi maŋŋel ipmirdii son ahte sus lea bággu das beassat eret.

Lagas bearaš lei duvdašuvvan eret. Dearvvašvuohta lei maid hearkkes dilis. Eai gárrenmirkot buktán maide buriid.

– Mun dihten ahte ferten šaddat eadnin jus galggan beassat eret narkotihkas, lohka June.

Nu šattai su unna mánáš dat mii gájui su gárrenmirkkuin eret, muhto manne ii ealáskan Junes dat garra eadneráhkisvuohta?

Eará eatnit veahkehit

Dakkaviđe go June šadda eadnin, de son čuovvugoahta iešguđetlágan eadnejoavkkuid sosiálamediain. Snapchatas gávdná «God Nok Mamma» joavkku.

Doppe leat eadneolbmot, geain leat sullasaš vásáhusat go sus, ahte eai leat dovddut iežaset njuoratmánáide.

Go June gullá etniid muitalusaid, de son ipmirda ahte son lea fáhtehallan riegádahttin-deprešuvdnii.

Vaikko June lea máŋgii ovdal bártidan sihke deprešuvnnain ja garra baluin, de ii fuomášan ahte lei riegádahttin-deprešuvdna mii dagahii ahte sus ledje dát ahkidis dovddut.

June ferte ohcat veahki

«God Nok Mamma»- joavkkus ávžžuhit June ohcat veahki doaktáris.

Nu son dahká, ja beassá de buori psykologa lusa.

Beaivvit gehppot, muhto goliha ain guhkes áigi ovdalgo árgabeaivi mánáin šaddá nu movt lei govahallan.

Nieiddaš olle šaddat jahkásaš ovdalgo June dovdá dan dovddu man birra eará eatnit ledje muitalan sutnje.

– Mun han gal lean álo ráhkistan iežan máná ja áimmahuššan su, muhto dien garra ráhkásnuvvan dovddu in dovdan álggu rájes, muitala June.

Searvevuohta lea dehálaš

Psykologa Anne Lene Turi Dimpas muitala ahte muhtumiidda leat oktasaš deaivvadanbáikkit dego Snapchat-joavkkut hui buorit. Doppe besset deaivvadit earáiguin, geat dovdet ja ipmirdit sin váttes dili.

Turi Dimpas lohká dattetge ahte olmmoš ferte leat várrogas ovdalgo almmuha sensitiiva áššiid iežas birra almmolaš báikkiin. – Muhtumat gáhtet dan maŋit áigge, go leat juogadan hearkkes dilis, muitala son.

June lea maid «God Nok Mamma»

June lea guorahallan ja gávnnahan ahte olbmot fertejit duostat juogadit iežaset dovdduid go leat váttes ja hearkkes dilis, vai ožžot veahki ja miella buorrána.

Danne lea June ieš maid searvan «God Nok Mamma» jovkui. Doppe son juogada iežas eadneárgabeaivvis, mii lea dál arvat čuovgadet go ovdal.

«God Nok Mamma» joavkkus June maiddái rahpasit muitala earáide vásáhusaid sihke iežas dearvvašvuođa hárrái ja su ovdalaš gárrenmirkogeavaheamis.

– Háliidan čájehit ahte olmmoš sáhttá leat buorre eadni vaikko leat hástalusat eallimis, lohká June.

Sávvá nieiddaš ipmirda go stuorru

June lea ollu jurddašan movt su nieiddaš reagere go ipmirda man rahpasit eadni lea juogadan iežas hearkkes dovdduid almmolaččat.

– Mun áiggun suinna maid leat rabas. Áiggun ieš muitalit sutnje justte nu movt mu eallin lea leamašan, vai ii dárbbaš dan gullat earáin. June jaskkodastá ovdalgo joatká:

– Mun sávan son ovtta beaivvi ipmirda ahte ii leat várálaš rahpasit muitalit váttes áššiid birra earáide, ja ahte ii leat várálaš muhtomin leahkit hearkige, dadjá son.

Lei Snapchat-joavkku ávžžuhus, mii dagahii ahte son ozai veahki doaktáris. Dál son sávvá ahte su rabasvuohta sáhtášii veahkehit earáid ges.

Dehálaš ohcat veahki

FHI-dutkamat čájehit ahte jahkásaččat ráhččá sullii 10 proseantta nissoniin losses dovdduiguin maŋŋel riegádahttima. Dát mearkkaša sullii 6000 Norgga nissona. Seammás fáhtehallet sullii 4 proseantta áhččeolbmuin jahkásaččat.

– Muhtomin jávká deprešuvdna ieš alddis, eará háve ges lea hui dehálaš ohcat veahki, lohká psykologa Anne Lene Turi Dimpas.

Movt fuomášit ahte dus lea riegádahttin-deprešuvdna?

Dá leat muhtun dovdomearkkat:

• Lossamiella, eallin orru guoros ja ahkit
• Veajuheapme, vuoimmeheapme
• Ii oro mihkke suohtas dahje miellagiddevaš
• Čierru álkibut ja garra dovddut, dovdo suhttu ja váivi
• Illu ii báljo dovdo
• Jurdagat dahje ballu ahte massát iešmearrideami ja vahágahtát iežat dahje máná

Turi Dimpas muitala ahte galggašii ohcat veahki jus badjel vahkku leat dát dovdomearkkat, dahje jus čuohcá beaivválaš dillái.

Dárbbašat go ovttainge ságastit?

Jus don dovddat dárbbu ságastallat ovttainge váttes áššiid birra, de gávdnojit hui ollu veahkketelefovnnat ja chat-vejolašvuođat.

Deike lea Helse Norge ráhkadan veahkkebálvalus-listtu.

• Guldal: NRK Sámi podkástas «Eallima mohkit» deaivvadat olbmuiguin geat rahpasit muitalit makkár hástalusat sis leat eallimis.
• Loga eanet: Kunstneren som ikke klarer å sitte stille.