Leaŋgáviika suohkan lea juo vuordán golbma jagi, ja dál áiggoše vel Doaskku, Ránáid ja Divrráid suohkanat searvat.
– Sámedikki ealáhusfoanda lea unnon guđain miljovnnain maŋimus jagiid, ja mearkkaša unnit ruđa juolludeapmái jus guovllu viiddidit, dadjá sámediggeráđđelahttu Silje Karine Muotka.
Jagis 2015 sihkastuvvui 4 miljovnnna ruvnno mii dan rádjai lei juolluduvvon boazodoallošiehtadusa ja eanandoallošiehatdusa bakte, guokte miljovna goappáge šiehtadusain.
– Dasa lassin sihkastuvvui maiddái 2 miljovdnasaš prošeaktadoarjja, muhto dan sii gal dihte, čilge Muotká.
Guhkes áššemeannudanáigi
Sámi Ovdánahttinfoanda lea doarjjaortnet mii ásahuvvui jagis 1976, ja gohčoduvvui dalle Sámi ovdánahttinfoandan.
Jagis 2008 Sámediggi rievdadii nama, ja ortnet gohčoduvvo das rájes Sámedikki ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguovlun (STN-guovlun).
Dál lea romssabeale suohkaniin, Doasku, Ránáid ja Divrraid suohkaniin áigumuš searvat doaibmaguvlui. Leaŋgáviika suohkan lea ohcan juo golbma jagi áigi, ja ášši ii leat vel loahpalaččat meannuduvvon Sámedikkis.
Sámediggeráđđelahttu Silje Karine Muotká dadjá ahte guovllu viiddideapmi ja unnán ruhta dagaha Sámedggái guhkes áššemeannudanáiggi.
Ášši ferte loktejuvvot Sámedikki dievasčoahkkima ovdii, vai sámdiggeáirasat besset digaštallat ja árvvoštallat guovllu viiddideami ja foandda ruhtahivvodaga.
Guđa geardde lassánan
Vuosttaš jagiid ledje vihtta Finnmárkku suohkana mielde doarjjaortnega doaibmaguovllus.
Doaibmaguovlu lea dađistaga viiddiduvvon, jagis 1984 gávcci ođđa suohkana, 1992 ges besse guokte suohkana mielde doaibmaguvlui. Maŋimus rievdadusat dahkkojedje jagis 2012, go ortnet viiddiduvvui maŋimus geardde, viđain ođđa suohkaniin.
Finnmárkku suohkana mat gullet ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguvlui: Unjárga, Deatnu, Kárášjohka Porsáŋgu,Guovdageaidnu, Fálesnuorri, Davvisiida, Gáŋgaviika, Muosát, Áltá, Láhppi, Davvinjárga ja Mátta-Várjjat.
Romssas leat dát suohkanat gullevačča ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguvlui: Návuotna, Ráisa, Skiervá, Gáivuotna, Omasvuotna, Ivgu, Romsa, Loabák, Rivtták, Ráisavuotna, Siellat, Báhccavuotna ja Gálsa.
Nordlánddas leat dát suohkanat gullevačča ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguvlui: Skánit, Divttasvuotna, Evenášši, Áhkkávággi (Narviika) ja Hápmir.
