Gáregasnjárgga badjedási oahppi, Matias West muitala, ahte sin oahpaheaddji, Toivo West, hárjeha oahppiid viššalit sierra namalassii Dieđátgo-gilvvuid várás.
– Son láve ráhkadit sierra máŋgosiid, mas son jearrá sis earret eará iešguđetlágan sániid fuolkevuođa ja luonddu birra. Dáid hárjehusaid sii galget čađahit ruovttus, Matias čilge.
Mihttun vuoitu
Matias West ja Nora Pieski leigga mielde maiddái diibmá Dieđátgo-gilvvuin. Dalle sudno skuvlla joavku vuittii Sámi Radio nuoraid rádiodiehtogilvvuid.
– Sin mihttun lea vuoitit dáid gilvvuid maiddái dán jagi, Matias lohká.
– Dolkadahtti orrut Gáregasnjárggas
Gáregasnjárgga badjedási oahppiid mielas Gáregasnjárggas lea muhtumin dolkadahtti orrut, go doppe leat nu unnán asttoáiggefálaldagat. Gilis váilu earret eará valaštallan- ja vuojadanhálla.
Oahppit váillahit maiddái eará nuoraid. Nieidda guovttos, Laura ja Nora Pieski, lávebage fitnat rájá nuppebealde Kárášjogas, Norggas vuojadeamen ja dánsumin.
– Su mielas čázis lea somá stoahkat, Laura čilge.
Norages liiko dánsut modearnna dánssaid. Dasa lassin son speallá sisbandy guktii golbmii vahkus skihppáriiguin skuvlla šilljus, go sis ii leat valaštallanhálla.
Matias fas liiko čierastallat snowboardain váris, mii lea su ruovttu lahkosiin.
– Su áhčči láve sáhtoštit su várrái skohteriin, Matias čilge.
Son liiko čierastit doaresbealde muoraid gaskka ja ohcat ođđa johtolagaid.
– Das boahtá dakkár friijavuođa dovdu ja sáhttá ohcat johtileamos ja buoremus johtolagaid, Matias čilge.
Deanus valaštallet
Deanu sámeskuvlla oahppiid mielas Deanus lea áibbas somá orrut, muhto sii váillahit guovllus eanet olbmuid, erenomažit eará nuoraid.
Oahppit goitge rámiidit gili buriid valáštallanvejolašvuođaid ja leat duhtavaččat vuojadan- ja valáštallanhállaide.
Mira láve astoáiggis muhtumin fitnat riidemen Leavvajogas. Dasa lassin son láve čiekčat spáppa guktii vahkkui. Su jiellatjoavku spábbačiekčamis lea Manchester United.
Dávvetges láve astoáiggis leat skihppáriiguin ja čájahallat Soapmásat-nammasaš teáhterjoavkkus. Son liiko neavttašit. Dalle son beassá sániidis mielde leat dego muhtun eará olmmoš. Teáhter doalvu su áibbas eará máilbmái, go beassá gárvodit eará olmmožin.
– Teáhter lea sutnje dego niehkomáilbmi, Dávvet muitala.
Håkon fas liiko astoáiggis valaštallat. Son láve čiekčat spáppa ja hárhehalla báhčinčuoigama guktii golbmii vahkkui.
Heivehedje luođi gilvvuide
Dávvet lei mielde maiddái 2009:s Deanu sámeskuvlla Dieđátgo-joavkkus. Son muitala iežaset bidjan olu eanet návccaid dán jagi gilvvuide, go diibmá.
– Sii leat hui olu lohkan girječálliid, sámedikki ja dáiddafoanddaid birra, Dávvet čilge.
Deanu sámeskuvlla oahppit leat gergosat deaivvadit diimmá Dieđátgo gilvvuid vuoittiiguin. Dávvet muitalage, ahte sii leat heivehan iežaset skuvlla luođi Dieđátgo-gilvvuid várás.
GULDAL:
Gáregasnjárgga badjedási Dieđátgo-joavku:
- 13-jahkásaš Laura Pieski, guhte vázzá 7. luohkás
- 15-jahkásaš Nora Pieski, guhte vázzá 9. luohkás
- 15-jahkásaš Matias West, guhte vázzá 9. luohkás
Deanu sámeskuvlla Dieđátgo-joavku:
- 15-jahkásaš Mira Valle, guhte vázzá 10. luohkás.
- 14-jahkásaš Dávvet Solbakk, guhte vázzá 9. luohkás
- 13-jahkásaš Håkon Mudenia, guhte vázzá 8. luohkás
Gáregasnárgga badjedási- ja Deanu sámeskuvlla oahppit leat njunnálagaid Dieđátgo 2010-gilvvuid 3. álgovuorus guovvamánu 4. beaivve d. 16.30 Sámi Radios.
