Oaččui Fritt Ord gudnebálkašumi: – Odne guottán gávtti rivttes guvlui

Ella Marie Hætta Isaksenii geigejuvvui Oslos otne Fritt Ord gudnebálkkašupmi.

– Odne guottán gávtti rivttes guvlui, vuosttaš geardde Fovsen-ákšuvnna maŋŋel, muitalii son go álggahii iežas sártni.

Son oažžu bálkkašumi dan ovddas go duostilit lea sámi rivttiid ovddas dáistalan sihke dáiddalaš barggu bokte ja maid go lei okta láidesteaddjin Fovsen-ášši miellačájehemiin Oslos moadde vahku dassái.

Hætta Isaksen lohká iežas leat rámis go lea leamaš mielde duođašteamen siviila jeagohisvuođa dehálašvuođa.

Su mielas leat sii maid akšuvnna bokte fámuid addán dološ vuosttildanvirrui, go gávttiid jorgo go čohkkejedje Oljo- ja energiijadepartemeantta ( OED) feaskárii.

– Ii várra soaitán leahkit nu hirpmástuhtti go mii álggos jorgguimet gávttiid OED:as. Muhto dál jáhkán buohkat leat oaidnán, makkár fápmu lea 14 sápmelaččain go jorgot gávttiid. Ja máilbmi galgá diehtit, ahte go mii boahtte háve jorgut dan fiidnámusa mii mis lea, de mii oaivvildat duođaid, logai Hætta Isaksen iežas sártnis.

Dása speažžugohte gieđaid sii geat oassálaste bálkkašumi geigemis.

Bálkkašupmi lea 100.000 ruvnnu.

Boraspirevahágiid eai bastte buhtadit ollislaččat

Suoma stáhta ii bastte buhtadit diimmá boraspirevahágiid ollislaččat, dieđiha Yle Sápmi. Boazodoalliide máksojuvvo cuoŋománu 13. beaivve rájes 74 proseantta spiriid dagahan boazovahágiin. Loahppaoassi máksojuvvo easka de, go dasa fidnejit ruhtadeami stáhta lassibušeahtas. Jagis 2022 boraspiret dagahedje boazodollui vahágiid badjel 10 miljovnna euro ovddas.

Sámi nuorat giktalit eará nuoraid álgit "nuvttá" oahpaheaddjeoahppui  

Golbma sámi nuora geat ieža leat oahpaheaddjeoahpus, leat ožžon barggu Sámedikkis hástit eará nuoraid váldit oahpaheaddjeoahpu. Dan-Jonas Sparrok, Amalie Urheim ja Anne Ragnhild Porsanger galget guđetge sámi váldoguovllu gokčat.

Oahpaheaddjeváilivuohta servodagas dahká ahte leat erenoamáš buorit stipeandaortnegat nuoraide geat háliidivčče oahpahussuorgái. Nuorat galget juohkit dieđuid stipeandaortnegiid birra mat fállojuvvojit sihke Sámedikkis ja Statens Lånekasses.

Ovdamearkka dihte Sámediggi juolluda 50.000 jahkái sámi mánáidgárdde- ja oahpaheaddjeoahpuide, ja Statens Lånekasse ges sihkku 50.000 studieloanas

Dan-Jonas Sparrok gokčá máttasámi guovllu, Amalie Urheim julevsámi guovllu ja Anne Ragnhild Porsanger ges davvisámiguovllu.

Sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen (NSR) dadjá ahte vaikko leat leamaš veahá bohtosat das go leat stipeanddat, de oaidná Sámediggi dárbbu vel eanet návccaid bidjat čalmmustahttit dáid ortnegiid.