Ollesáigge dálueamit Belgias

- Mun jáhkán lea buorre mánáide ja olles bearrašii go mis ii leat nu hoahppu ja doapman árgabeaivvis. Dat lea vuoitun go nubbi váhnen lea ruovttus. Nu lohká Guovdageaidnulaš Laila Coldevin gii gaskaboddosaččat lea válljen guođđit iežas rehketdoallobarggu dan botta go isit Erik Coldevin bargá NATO ovddas Belgias.

Maŋemus nuppelotjagi lea bearaš fárren báikkis báikái dáluisida ja áhči suodjalusbarggu geažil. Go Guovdageainnus luhpe, de fárrejedje álggos Ráisavutnii. Doppe fas lulli-Norgii, dasto Estteatnamii ja de ges Waterlooai gos leat orron golbma jagi.

Buorit beaivvit
Belgias Laila Coldevin fuolaha bearrašis ollesáigge – su váldobargun leat mánát, sudno skuvlavázzin ja dieđusge viessobarggut.
- Mis lea hui buorre dilli dáppe – hui buorit beaivvit. Laila Coldevin ii gal loga iežas suivvastuvvat go son han sáhttá dahkat juste maid ieš háliida beaivebotta. Muhto son dieđusge váillaha čuovvut fágalaš birrasa ja ovdáneami, ja jahkká ollu šaddat oahppat go fas bargagoahtá.

Son ii vuohte ahte su eallin badjelgehččojuvvo dásseárvovuoiŋŋa geažil.
- Ii, dáppe leat measta buot eará bearrašat seamma dilis go mii. Ja mun jáhkán ahte dákkár eallin lea maiddái ávkin munnje go juohke diŋggás olmmoš oahppá juoidá.

Amas birrasis cegget ruovttu
Muhto vaikko árgabeaivvis ii leat nu dárran ja doapman, de dieđusge dát eallin maid mearkkaša ahte juoidá ferte oaffaruššat. Mánáguovttos eaba leat ovdamearkka dihte gostege orron guhkit go njeallje jagi.

- Dieđusge badjánit veahá jurdagat. Eat mii oro oahpes birrasis eat ge lagas olbmuid lahka, eat ge iežamet ruovttus. Muhto mii váldit goit álo iežamet dávviriid ja govaid mielde, ja geahččalit ráhkadit oadjebas ruovttu ja birrasa amas riikas, lohká Laila.

Dehálaš doalahit sámivuođa
Sutnje lea maid hui dehálaš doalahit sámivuođa nu nannosin go vejolaš doppe guovddáš Eurohpa. Moddii jagis finadit Guovdageainnus, áinnas goit beassážiid. Ja son aivve sámásta mánáguoktáin ii ge fal vuollán vástidit jos dárusteaba eadnái. Ja nu go olu dálueamidat muđui, de son maiddái láve dudjot.

- Muhto gal Guovdageain-čigŋat rivdet beaivvis beaivái, nu ahte mus gal šaddet dáppe boaresmállet duojit, son himiha. Laila lohká Facebookas lihkkus oaidnit govain mot duojit ja čigŋat rivdet.

Eahpesihkaris boahtteáigi
Jagi galget sii vel orrut Belgias, muhto bearaš ii vel dieđe gosa de gártet. Nu lea suodjalus-bearraša dilli. Sii galget gal Norgii, muhto eai dieđe gosa. Miella livččii olgoriikii fas vuolgit jos vejolašvuohta čuožžila, muhto bargu dan mearrida.

- Nu lea suodjalusa dilli. Muhto ii oktage fárren lean dušši go juohke fárremis oahppá. Oaidnit leš gosa šaddat.