NRK Meny
Normal

Dáiddaskuvllas oahpat hápmet dáidagiid

Kárášjoga dáiddaskuvllaoahppit olahit guhkás bargguideasetguin. Sii servet gilvvuide, ja vuitet maid. Skuvlla rektor Eva Aira lea rámis dainna.

Kárášjoga Dáiddaskuvlla bargu

Kárášjoga Dáiddaskuvllas oahppá iešguđege laganaš dáidagiid ráhkakadit, nugo ivnniid heivehit oktii.

Foto: Anne Olli

Kárášjoga Dáiddaskuvlla rektor Eva Aira

Kárášjoga dáiddaskuvlla rektor, Eva Aira, lea rámis go oahppit birgehallet bures.

Foto: Anne Olli

Kárášjoga Dáiddaskuvla lea doaibman jagi 2011 rájes.

Sii geat leat leamaš dán skuvllas oahppin, sis leat muhtimat joatkán bargat njuohtandáidagiiguin, earát leat ges joatkán viidáseappot dáiddasuorggi oahpus.

Ja dál leat ges golmmas vuoitán dáiddalašvuođa gilvvu, ja sin dáidagat leat dál čájáhusas Ottawas Kanádas.

Sádden dáidagiid čájáhussii

Árktalaš ráđđi bovdii dáiddáriid dáiddagilvui, ja Kárášjoga dáiddaskuvla searvvai gilvui.

Dáiddaskuvllaoahppiguovttos Signe Åhren ja Elise Schele vuittiiga gilvvu man Norga lágidii, ja Norga bovdii dáid vuoitiid mielde Ottawaii Kanádai čájehit iežaska dáidagiid doppe.

Ina Tretnes vuittii ges sápmelaš oassálasttima man duogábealde lei Sámeráđđi, muhto Sámeráđis ii lean ruhta máksit sutnje mátki Ottawaii.

Dát golmmas leat buohkat Kárášjoga dáiddaskuvlla oahppit.

Rektor čevllohallá go skuvllaoahppit leat vuoitán

Kárášjoga Dáiddaskuvllarektor Eva Aira illuda go golmmas skuvlla ohppiin leat vuoitán diekkáráš stuorra gilvvuid, ja de bessetge čájehit dáiddagiiddiset Kanádas, stuorát dáiddadáhpáhusas.

Dáiddačájáhusas Ottawas lea vejolaš vel viežžat vuoittuid, go doppe válljejit buoremus dáidagiidda bálkášumiid.

Dan ges muitala Sámeráđi kulturossodaga hoavda Lars Miguel Utsi.

Kárášjoga Dáiddaskuvla oahpaha vuitiid

Kárášjoga dáiddaskuvla lea davveleammos dáiddaskuvla, ja dat fállá jagi dahje 2 jagi vuođđooahppu iešgđetge dáiddasuorggiin.

Dál lea dát skuvllajahki nohkamin, ja rektor Aira muitala iežaset dál háhkagoahtit ođđa ohppiid skuvlii.

Dábáleammos vuohki lea geavahit interneahta, go dainna olaha guhkás.

Dasalassin váldet sii ieža oktavuođa olbmuiguin geaid dihtet beroštit dáidagiin.

Vuosttaš skuvllajahkái sáhttet váldit eanemusat 15 oahppi, ja skuvlii sáhttet ohcat sii geat leat geargan nuoraidskuvllas. Ahkemearri boarraseabbuide ii leat, danne ožžot eallilan olbmot maid ohcat oahppin jos hálidit oahppat tevdnet, njuohtat, govvidit dahje jos hálidit oahppat bácciid ráhkadit.

Skuvllas lea vejolaš váldit guoktejagi oahppu.