Eamiálbmogiid válaštallangilvvut Kanadas – Sámit ráhkkanit dohko

– Mii han leat okta álbmot ja danne sávan ahte Norgga, Ruota ja Ruošša beale sámi valaštallit serveŧ máilmmi nuppi eamiálbmotgilvvuide mat lágiduvvojit Kanadas 2017`is, lohká Suoma Sámedikki kulturčálli Riitta Orti-Berg.

World Indigenous Games - eamiálbmogiid válaštallangilvvut lágiduvvojedje vuosttas geardde Palma gávpogis Brasilas Mátta-Ameriikas mannan vahkus. Dušše suomabeale valaštallit fitne gilvvuin. Norgga ja Ruota beale sámi valaštallit eai suitán vuolgit.

Badjel 2000 eamiálbmoga ledje mielde daikd vuosttas gilvvuin Brasilas.

• Loga maiddái: Dušše Suoma sámit álgoálmogiid OG:ii

Bovde ovttasbargui

Deháleammus mihttomearri gilvvuin lea addit álgálbmotvalaštalliide vejolašvuoda deaivvadit. Kulturdoalut ledje valljis daid vuosttas gilvvuin, ja nuorra sámi valaštallit ge ledje oidnosis.

– Buot lágan mediat jearahalle nuoraid, sii ge ledje kulturdoaluide ráhkkanan bures gos čilgejedje čehpet sámi servvodagaid ja kultuvrra birra, lohká Orti-Berg.

Son sávvá ahte maiddái eará guovlluin Sámis, eai ge dušše Suomas, servet valaštallit Kanadas 2017.

– Mon áiggun bovdet Norgga ja Ruota Sámedikkid ja sámi valaštallanservviid ovttasbargui, vai árrat beasašeimmet ráhkkanit gilvvuide Canadas, loká Suoma sámedikki kulturčálli Riitta Orti-Berg.

– Searvat jos suitit

Sámi spábbačiekčanlihttu, FA Sámi presideantta Håkan Kuorak gal searvvašii dieid gilvvuide spábbačiekčiiguin,

– Kanadai lea gal divrras johttit ja ruhta dat mearreda ollu das masa sii suitet searvat, lohká Kuorak.

Kuorak ii eahppit ahte livččii somá searvat, ja soitet jos buori áigges ráhkanišgohet, fitnet ruđa diekkár oasálasttimii:

– Muittut báhcán agi beaivái

Kanada-mátkái vulge čieža nuora. sii leat sisbandyspealli Oula Helppi, sisbandy ja jiekŋaskearru spealli Joonas Alatorvinen, čuoigi Jussi Rytky, borjjasteaddji Ola-Mihkku Länsman, bođufaláštalli Essi Ranttila, báhčinčuoigi Krista Berg ja báhčinčuoigi Rita Nurmerint

Ola-Mihkku Länsman (23) , guhte ássá Helssegis muhto lea riegádan Anáris, lea ilus go dákkár vásáhusa lea ožžon.

– Mu mielas lei hui erenoamaš beassat nie olu eará eamiálbmogiin deaivvadit ja buot maid vásihin ja ohppen gártet leat buori muittut agi beaivái, lohká Länsman,

– Mannet Kanadai

Doalut bistet ovcci beaivvi ja doppe leat gilvvut nu mo kanomiellun, dávgebáhčin, báddegaikun ja sáttasuhkan muora alde.

– Valaštallit geai ožžot vejolašvuođa vuolgit gilvvuide Kanadai, berrejit áinnas vuolgit, dákkár vejolašvuođaid eai oaččo gallii eallikis, lohká Ola-Mihkku Länsman,

Sus lea Suoma borjjastangilvvius silba ja lea borjjasan das rájes go lei 12-jahkásaš. Brasilas gal gárttai gilvalit áibbas eará lágan fatnasiin.

– Semifináli bessen, muhto lei lossat meallut dan guhkes, stuorra kanoi, mii dušše vikkai vuodjut, lohká son,