Eai goassege ovdal leat ná ollugat dieđihan iežaset Sámediggái – datte eai illut buohkat

Les saken på norsk.

Máŋggaid jagiid lea leamašan nu ahte Sámedikki jienastuslohku stuorru ovttain olbmuin jahkái. Dán jagi lea jienastuslohku sturron viđain olbmuin juohke beaivvi.

Dušše diimmá válggaid rájes leat measta 2000 olbmo dieđihan iežaset Sámedikki jienastuslohkui.

Jus áiggut jienastit sámediggeválggain, de fertet leat Sámedikki jienastuslogus.

Nordkalott-rávdnji

Bellodat mii lea mearkkašan dán lassáneami, lea Nordkalottfolket.

Álggus sii ledje unna bellodagaš ja 2017:s sis ledje dušše golbma áirasa Sámedikkis. Moatti jagis sii leat sturron, ja leat dál Sámedikki nubbin stuorimus bellodat, ovcci áirasa 39 vejolaš sajis.

Muhto sin politihkka suhttada ollugiid. Sii ovddidit ovttadássásašvuođa sámiid, kvenaid ja dážaid gaskka.

Sii háliidit ahte buohkain, geat orrot ja barget davvin, galget leat seamma vuoigatvuođat. Sii deattuhit ahte leat maid eará sápmelaččat go dušše boazosápmelaččat.

Okta dain, gii oaivvilda ahte Nordkalottfolket-bellodat bargá áššiiguin, mat leat sutnje dehálaččat lea hámmárfeastalaš Eirin Helen Iversen.

– Mun dieđihin iežan jienastuslohkui go oidnen man stuorra erohus lea das gii beassá adnit luonddu dáppe, lohká son.

– Dat lea vealaheapmi ja vuoigatmeahttun.

Son vásiha ahte mearrasápmelaččain leat unnit vuoigatvuođat go eará sápmelaččain.

– Mii háliidit iežamet árbbi ruovttoluotta! Luondu ii gula oktiige, ja buot priváhtaolbmot ja ealáhusat galggaše beassat leat luonddus lihkka ollu.

Dál son ávžžuha olbmuid čuovvulit su iešguđet Facebook-siidduin, ja gávdnat iežaset sámi jiena.

Lea go ođđa sámi lihkadus, maid Eirin ja Nordkalottfolket-bellodat dál leat bargamin olahit? Olbmot geat easka dál, 70 jagi maŋŋel go dáruiduhttinpolitihkka formálalaččat loahpahuvvui, viimmat dustet dohkkehit sámevuođaset?

Vai leat go sii falleheame háhkkojuvvon sámi vuoigatvuođaid?

Finnmárkkus cahká

Bergena Universitehta Buohtastahttinpolitihka instituhta professor Per Selle jáhkká sivvan dasa manne Nordkalottfolket-bellodat stuorru lea ahte sii leat čielga opposišuvdnan Sámedikki politihkkii áiggiid čađa.

– Sii orrot leame kritihkalaččat dasa, maid ihkinassii NSR barggaš. Sii áigot rievdadit ja ođasmahttit sámepolitihka.

Selle namuha guokte ášši mat oččodit jienasteddjiid Nordkalottfolket-bellodahkii:

– Vuosttaš ášši lea ahte sii eai doarjjo stuorát sámi iešmearrideami.

– Nubbi lea ahte sii oaivvildit ahte Sis-Finnmárkkus lea beare stuorra mearridanváldi sámepolitihkas, lohká Selle.

Selle jáhkká olbmuid jienastit Nordkalottfolket-bellodaga, go sii oaivvildit ahte boazodoallu ii galgga loahpaloahpas beassat mearridit; ahte leat máŋga legitiibma sámi beroštumi; ja ahte boazodoallu galgá leat okta máŋgasis.

– Dá lea hui radikála politihkka dan ektui mii ovdal lea leamaš guovddážis sámepolitihkas, lohká Selle.

Johttisápmelaččaid listtu Sámedikki joavkojođiheaddji Berit Marie P.E. Eira ballá dán rávnnjis.

Eira lohká buorren go eambbosat dieđihit iežaset jienastuslohkui, muhto son ballá ahte jus Nordkalottfolket-bellodat oažžu eanemus ođđa jienaid, de dat váikkuha Sis-Finnmárkku sámi jitnii, ahte sii eai boađe gullot.

– Sii háliidit seamma vuoigatvuođaid buohkaide. Sii leat vuosttildan boazodoalu álggu rájes juo, dat lea rievtti mielde sin váldopolitihkka, ja dat lea balddihahtti.

Lea rámisin leat mearrasápmelaš

Arne Kristian Vestre lea Nordkalottfolket bellodatjođiheaddji. Son muitala ahte bellodat lea sturron 200:in proseanttain dán jagi, ja son illuda.

– Lea illudahtti go olbmot dieđihit iežaset jienastuslohkui vai besset leat mielde váikkuheame, lohká Vestre.

Son ii leat ovtta oaivilis dasa ahte bellodaga politihkka lea áittan dasa mii dábálaččat adnojuvvo sámi áššiin. Su mielas lea dál áigi ahte dáruiduvvan sápmelaččaid jietna maid gullo.

– Dáruiduhttinpolitihkka dat lea hástalussan dás. Mis ferte Sámediggi mii lea midjiide dehálaš, vai mii gullot Stuorradikkis ja muđui Eurohpás. Mii fertet hukset iežamet identitehta ja kultuvrra. Sámediggi lea dehálažžan sihke sámiide, kvenaide ja dážaide.

– Mii han orrut dás bálddalaga. Mii doaibmat ovttas ja bargat ovttas. Mii leat seamma luonddus, mearas ja siseatnamis, ja dalle mii galggašeimmet sáhttit ávkkástallat seamma demokratiija, lohká Vestre.

Eambbosat besset dál oassálastit sámi demokratiijas, muhto NRK lea gávnnahan ahte ollugat leat dieđihan iežaset jienastuslohkui, geat rievtti mielde eai livčče doppe galgan leat.

– Dieđát go don leat go Nordkalottfolket-bellodagas miellahtut geat leat Sámedikki jienastuslogus, geat eai ane iežaset sápmelažžan?

– Aa, dan in dieđe.

– Anát go iežat sápmelažžan?

– Jua.

– Lea go du mielas váivi oažžut dán gažaldaga?

– Ii eisege! Mun lean rámis leat sápmelaš. Mu váhnemat gulaiga Sállanii ja leigga mearrasápmelaččat. Mun lean das rámis, ja háliidivččen ahte earát maid galget leat rámis iežaset duogážiin. Mii eat galgga heahpanaddat – dat lea min kultuvrra ja identitehta – ja dan mii fertet áimmahuššat.

Ballá digaštallama billistit Sámedikki ovddas

Nordlys-aviissa politihkalaš redaktevra Skjalg Fjellheim dadjá ahte lea paradoksa go dán rádjai leat spežžon gieđaid go Sámedikki jienastuslohku stuorru.

Muhto, dál lea badjánan digaštallan das ahte geat dat leat, geat dieđihit iežaset jienastuslohkui.

– Digaštallan sáhttá mannat dan guvlui ahte nu guhká go rievttes sápmelaččat dieđihit iežaset, de lea lassáneapmi buorre, muhto go boasttu sápmelaččat dieđihit iežaset, dalle dat šaddá váttisvuohtan, lohká Fjellheim.

Fjellheim lohká digaštallama, ahte gii beassá leat Sámedikki jienastuslogus ja gii ii beasa, leat bávkkanassan.

– Dá lea buot duođalaččamus digaštallan Sámedikki legitimitehta birra dan rájes go Sámediggi lea ásahuvvon, lohká Fjellheim.

Sámediggi áigu guorahallat jienastuslogu iskan dihtii ollašuhttet go olbmot eavttuid beassat jienastuslohkui.

Redaktevra jáhkká dán digaštallama sáhttit garvit jus gávnnašii vugiid movt čavget ja gozihit geat dieđihit iežaset jienastuslohkui.

NRK lea ovdal muitalan ahte Sámedikki goziheapmi lea beanta váilevaš – dasgo lea váttis bearráigeahččat jukset go olbmot Sámedikki eavttuid ahte sáhttit dieđihit iežaset jienastuslohkui.