Ášši doaimmaha Wenche Marie Hætta
Go olmmoš oažžu dieđu ahte siskkilušat eai šat doaimma, ja ahte eará olbmo siskkiluš sáhtášii gádjut heakka dahje buoridit eallima, maid de galgá dahkat? Okta Kárášjot-bearaš beasai easka reivve bokte diehtit ahte sin bearrašis lea okta gii dárbbaša ođđa maninčálmmi. Oabbá ii goassege eahpidan maid galgá dahkat, buoridan dihte vieljas eallima ja dearvvašvuođa.
Fuopmášuhttit olbmuid
Golggotmánu 23. beaivvi čálmmustahttet olbmuide man dehálaš lea mearridit ieš ahte addá go alddes siskalušaid jos geavvá fáhkes jápmimii. Dássážii leat sullii 170 duhát norgalačča deavdán goartta mas suvvet váldit iežaset siskkilušaid gádjun dihte earáid heakka.
Attii maninčalmmi
May-Lise Paulsen Miennas leat golbma viellja ja okta oabbá. Ja su boarraseamos viellja dat dárbbašii ođđa maninčálmmi. Ieš gal ii muitalan lagamuččaide das maidige, muhto buohkat bearrašis ožžo reivve doaktáris mas son muitalii ahte dál Peder Åge dárbbaša din veahki.
Bearaš iskadeapmái
Olles bearaš manai doaktára lusa, iskkan dihtii ahte guhtemuš sis sáhttá addit maninčalmmi Peder Ågii. Oabbá May-Lise ii goasse eahpidan ahte galgá go addit nuppi iežas maninčalmmiin vieljasis. Jos fal beare iskkosat duođaštedje ahte su maninčalbmi heivii sutnje, na de attii son nuppi sutnje.
Ii son goit sáhtáše oaidnit dan ahte viellja ferte máŋgii vahkkus vuolgit gitta Áltái molsun dihte vara, ja ii hal dáidde dearvvašvuohtage leat nu fávdnat dákkár eallimiin, lohká Mai-Lise.
Ii oidno ahte lea čuohpaduvvon
Bajil gal ii oainne ahte dát nisu lea aiddobelii čuohpaduvvon. Moddjái ja virkui, muhto ain dárbbaša son vuoiŋŋastit ja diktit rupmašis dearvvašmuvvat. Su eallin gal ii rievdda, vaikko vel leage addán nuppi maninčalmmi vielljasis. Dál son baicca oažžu mihá buoret čuovvoleami doaktáris go goasse ovdal, lohká Mai-Lise. Go su fertejit ain duollet dálle iskat, ja de han vaikko man árrat fuomášit jus sus lea mihkke dávddaid reaškkeha son.
Manaiga Osloi čuohpadeapmái
Osloi son manaiga, go doppe galggaiga čuohpaduvvot. Seamma beaivvi. Ja dat mii oappá jurdagiin lei, lei ahte sutno ságastallan goit ii galggaše dagahit ahte vieljas šaddá man ge lláhkai lossat ja váivi. Su bargu lei baicca hállat áibbas dábálaš ságaid, vai čuohpahus ii baldán viellja.
