Muitalus sámi vuoimmi birra

«Ellos eatnu! Nullpunkt» lea dokudrámá ráhkaduvvon Álttá-Guovdageainnu dulvadeami ja sámi vuosttaldeami birra 1979 rájes 1982 rádjái.

Vuosttaldeapmi lea báhcán dego áigemearkan Sámis, vaikko Alimusriekti nannii buođđudeami lobálažžan ja Álttá fápmorusttet bođii johtui 80-logu mielde.

Áigevihtanat

Dáhpáhusat vuosttaldemiid oktavuođas ledje hui dramáhtalaččat. Dalle ledje nealgudanakšuvnnat, olbmot čatne iežaset Stillas láhkkiiguin gitta, ja šaldi geahččaluvvui bávkaluvvot dainna ulbmiliin ahte bissehit huksenbargguid ja mašiinnaid.

Rešissevra, dramatihkkár ja lávdehábmejeaddji Mette Brantzeg lea jearahallan golbma áigevihtana: Journalistta Johs. Kalvemo, oahpaheaddji ja akšunistta Jorunn Eikjoka ja kulturbargi ja aktivistta Niillas Aslaksen Somby.

Teáhterbihtás «Ellos eatnu! Nullpunkt» muitaluvvo sin historjá sin iežaset geahččanguovllus.

Dokumentáralaš

Beaivváš Sámi Našunála teáhter lea buvttadan čájálmasa mas lea johtu, vuoibmi ja mii lea deaivil.

Vaikko ášši lei hirbmat dramáhtalaš, de muitaluvvo historjá almmá stuora dramáhtalaš vugiid haga. Dat lea baicca muitaluvvon hui liekkus ja miellagiddevaš vuogi mielde.

Lávddi duogábealis oidnojit dokumentáralaš govat miehtá čájálmasa: Govat, filmmažat ja ođasáššit akšuvnnaid birra.

Dat lea luonddu suodjaleami, luosa ja eanu vuoigatvuođaid, ja sámi álbmoga vuoigatvuođaid historjá mii muitaluvvo.

Govat akšuvnnas main oaidnit lávuid Stuoradikki olggobealde, vuoimmehuvvan nealgudeddjiid goatnaheame, dahje sápmelaččaid geat leat iežaset láhkkiide čatnan bissehan dihte huksenbargguid, addet čielga gova das man stuora árvvuin ja viiddis beroštumiin lei sáhka.

Ja go iežas rupmašiin akšunere, de bidjá rupmaša stuora váraid vuollái, ja dat čuohcá dat garrasit millii. Ja čájeha man olu sii ledje mielas alddiineaset addit.

Neavttašit ovttas duogáš seinniin

Dat vihtta neavttára gulahallet ja doibmet vuohkkasit ovttas dainna mii duogábealde čájehuvvo seainnis. Ja materiála mii doppe čájehuvvo, lea hui deaŧalaš oassi čájálmasas.

Sii ovdanbuktet dáhpáhusaid mat oidnojit duogábealde, dahje dulkojit daid dánssa, oktiinjálmmiid sárdnuma ja juoigama bokte. Eanas muddui nagodit garvit suoivvanastimis ja sevnnjodahttimis govaid, earret dieđusge dalle go dat juo lea muđui oassin čájálmasas.

Muhtomin dovdo veahá ahte ritma ii leat oalát sajáiduvvan oktiinjálmmiid sárdnumis. Neavttárat leat maid čalmmát gehččiide goasii miehtá čájálmasa. Dat dahká čájálmasa veahá álmmeheapmin ja dakko livčče áinnas sáhttán eambbo dáiddalaččat girjjohallat.

Muhto govaid čájeheapmi duogáš seainnis gádju čájálmasa. Dat lea mielde viiddideame čájálmasa ollisvuođa.

Ovttasteaddji juoigan

Iŋgor Ántte Áilu Gaup lea guovddáš neavttár bihtás «Ellos Eatnu». Juoigamiin son laktá bihtá osiid oktii, ja šolgada luođi ja musihka ollislaš govvii.

Buoremus osiin viiddida son čájálmasa ja lokte gehččiid dan sisa iežas erenoamáš juoigamiin ja neavttašemiin.

Iŋgor Ántte Áilo Gaupas leat maid persovnnalaš vásáhusat Álttá-akšuvnnas. Politiijat dolvo su butkái golmma geardde akšuvnnaid áigge.

Dan inteansavuođa fievrreda son mielddus lávdái. Dat lea doppe dego čavga suotnan miehtá čájálmasa.

Áigeguovdil

«Ellos eatnu! Nullpunkt» šáviha njuolga min áiggi álgoálbmotgiččuide, dásseárvorahčamušaide, birassuodjaleapmái ja ruoná molsašumi dáistalemiide.

Dat lea čájálmas mii sulastahttá ja govvida min iežamet áiggi bieggamillodáistalemiid ja ruvkevuostálastimiid Finnmárkku vuotnagáttiin.

Ain čatnet olbmot iežaset láhkkiiguin gitta ja atnet iežaset rupmašiid akšuvdnavearjun ja rahčamušat sámiid vuoigatvuođaid ovddas eaige leat nohkan.

Vuoitán ja vuoittáhallan

Álttá-akšunisttat vuoittáhalle čáhcefápmohuksejeddjiid vuostá.

Muhto teáhterbihttá čájeha ahte dalle ledje maiddái vuoittut: Jáhkku dasa ahte sáhttá vuosttaldit, ja jáhkku dasa ahte muhtin áššiin lea veara ražastit.

«Ellos eatnu! Nullpunkt» lea muitalus válljejumiid birra maid sáhttá dahkat go stuora árvvuid sáhttá leat massime. Ja dan birra ahte vuoittáhallamis sáhttá ođđa álgu bohciidit.

Ávžžuhan dán vel guldalit: