NRK Meny
Normal

Bealušteaddjit: Heajos duođaštusat

Mánu áigodagas leat duođaštusat ovdanbukton ja vihttanat leat čilgen. Bealušteaddjit oaivvildit duođaštusat leat heittogat.

Finnmark tingrett

Diggeášši guovtti boazodoalli vuostá lea dál bistán njeallje vahkku Deanus, Finnmárkku diggegottis.

Foto: Johan Ánte Utsi / NRK

– Mii dajaimet álggu rájes ahte áššis leat heajos duođaštusat, ja dan mii leat ožžon duođaštuvvot áššáskuhtti duođaštusain ja sin vihtaniin, dadjá Hjallis Bakke vuosttaš áššáskuhtton dievddu bealušteaddji.

Økokrim lea áššáskuhtton dievddu guoktá ávdnasiiguin bijahan mearkkaid bohccuide nu ahte orro dego boraspire goddán bohccuid, ja dáid ovddas gáibidan boraspirebuhtadusa.

Soai leaba maid áššáskuhtton rievdadeamis eará olbmuid bohccuid mearkka, ja biinnidan bohccuid.

Nuppi áššáskuhtton dievddu bealušteaddji oaivvilda maid ahte duođaštusat leat heittogat.

– Dán raddjái lea dás konklušuvdna ahte das eai leat boahtán doarvái buorit duođaštusat dubmet mu klieanta. Ii imiteren harrái. Ii ge rievdadeami harrái, dadjá bealušteaddji Trond Biti.

Eahpida mearkarievdadeami

Distaga vihtanušše dikkis mearkadovdi, Finnmárkku fylkkamánne Kárášjoga boazodoallo ossodaga direktevra ja šibitdoavttir. Sii čilgejedje movt sudno orohaga ealu leat dárkkistan lohkamiin. Iskkan mearkkaid ja sáhttet go mearkkain rievdaduvvon sánit.

Mearkadovdi čilgii dikkis ahte son eahpida ahte bohccuin leat rievdaduvvon sánit mearkkain. Son dajai ahte juohke boazodoallis lea iežas vuohki movt son merke iežas bohccuid, ja čilgii ahte lea olu mii sáhttá váikkuhit bohcco beljiide.

Son čilgii ahte merkejuvvon misiid bealljit sávvojit eará ládje go merkejuvvojit geasset dahje čakčat, ja ahte dálkkit maid váikkuhit movt bealljit sávvojit, nugo goike dálkkit vai njuoska dálkkit.

Áššáskuhtti: – Buorit duođaštusat

Vaikko bealušteaddjit oaivvildit ahte áššáskuhttis eai leat doarvái buorit duođaštusat, de lea sus áibbas eará oaivil.

– Áššis leat olu duođaštusat maid fertejit árvvoštallat ja daid mii čohkket konklušuvdnii, ja das ii galgga leat eahpádus. Mii oaivvildit ahte ášši lea nu ovdánan ahte das celko duopmu nugo áššáskuhttimis lea celkon, dadjá áššáskuhtti Inge Svae-Grotli.

Sáhttiba massit rievtti bohccuiguin bargat

Ihttin cealká áššáskuhtti makkár ráŋggášteami sii gáibidit. Soai sáhttiba earet eará massit rievtti bohccuiguin bargat agibeaivái.

– Mii eat dieđe vuos makkár čuoččuhus boahtá Økokrimas. Dat dieđusge sáhttet buktit dakkár čuoččuhusa, mii dieđusge lea oalle garra čuoččuhus, jus dat boahtá, muhto mu klieanta oaivvilda áibbas čielgasit ahte das ii leat makkár ge vuođđu dan biddját vuođđun, dadjá Trond Biti

– Mu klientii lea roassun jus dubmejuvvo ja vel stuorit roassun jus massá rievtti bohccuiguin bargat, dadjá Hjallis Bakke.