NRK Meny
Normal

Čuoggá erohusain gaskavurrui

Gáregasnjárgga oahppit máhtte buorebut rehkenastit ja ledje čeahpibut sámegielas, go sin gilvaleaddjit. Diimmá vuoitit hálddašedje maiddái kemiija ja osku buorebut, go Deanu sámeskuvlla oahppit.

Gáregasnjárgga badjedási oahppit muitaledje ovdal Dieđátgo 2010-gilvvuid 3. álgovuoru, ahte sis leat Máze nuoraidskuvlla namalassii Dieđátgo-gilvvuid várás.

Dáin hárjehusain lea čielgasit leamaš ávki. Diimmá Dieđátgo-vuoitit ledje vuosttas gažaldaga rájes njunnožis, vaikko guovtti vuosttas gažaldaga maŋŋá sii ledjege dušše bealle čuoggá Deanu sámeskuvlla oahppiid ovddabealde.

Máhtte buorebut sámegiela

Goalmmát gažaldaga maŋŋá Gáregasnjárgga badjedássi gárgidii. Sii hálddašedje buorebut sámegiela, go Deanu sámeskuvlla oahppit.

Suoma beale oahppit dinejedje beannot čuoggá gerundda- ja davvisámegiela kásusiid geavaheamis. Goalmmát gažaldaga maŋŋá boađus lei 5-3 Gáregasnjárgga oahppiid buorrin.

Deatnu measta juvssai

Suoma beale oahppit hálddašedje buorebut maiddái osku ja kemiija. Viđát gažaldaga maŋŋá sii ledje guokte čuoggá ovddabealde Norgga beale oahppiid.

Guđát ja maŋimuš gažaldat lei goitge hui gelddolaš. Deanu sámeskuvlla oahppit nagodedje goarrut gitta gaskka ja measta jukse Gáregasnjárgga badjedási oahppiid.

Norgga beale oahppit máhtte buorebut sámepolitihkka ja dinejedje dán gažaldagas čuoggá. Dát ii goitge lean doarvái ja nuba Gáregasnjárgga badjedássi vuittii 3. álgovuoru guđain čuoggáin. Oahppiid mielas maŋimuš gažaldat lei váttis.

– Dat lei gal viehka lahka, go eat diehttán Sámedikkis ollege. Fertiimet árvidit, Matias West čilgii.

Áigot hárjehallat eanet

Deanu sámeskuvla oaččui oktiibuot vihtta čuoggá, eaige nagodan šat rohttet iežaset skuvlla luođi gilvvuid maŋŋá.

– Sii leat vehá beahtahallan, muhto eai nu ollu. Sii measta jáhkke, ahte vuitet, Dávvet Solbakk, čilgii.

Deanu sámeskuvlla oahppit áigot ráhkkanit boahtte jagi Dieđátgo-gilvvuide vel eanet ja buorebut.

– Áidna, maid sii máhttet lea musihka ja Sámedikki birra, Dávvet Solbakk muitalii.

Dieđátgo 2010-gilvvuid 3. álgovuorru sáddejuvvui NRK Sámi Radios duorastaga 4.2.2010.

GULDAL: 3. álgovuorru 2010

Dieđátgo-gilvvuin leat dál duogábealde golbma álgovuoru. Dássážii leat beassan viidásut gaskavurrui Gáregasnjárgga badjedássi, Guovdageainnu- ja Máze nuoraidskuvlla .

Gáregasnjárgga badjedási Dieđátgo-joavku:

  • 13-jahkásaš Laura Pieski, guhte vázzá 7. luohkás
  • 15-jahkásaš Nora Pieski, guhte vázzá 9. luohkás
  • 15-jahkásaš Matias West, guhte vázzá 9. luohkás

Deanu sámeskuvlla Dieđátgo-joavku:

  • 15-jahkásaš Mira Valle, guhte vázzá 10. luohkás.
  • 14-jahkásaš Dávvet Solbakk, guhte vázzá 9. luohkás
  • 13-jahkásaš Håkon Mudenia, guhte vázzá 8. luohkás
Dieđátgo logo

Gažaldagat

1.REHKET

  • Man olu lea 57 x 3?
  • Piera ja Elle osttiiga ođđa vistti, mii mávssii 1.200 000 ruvnnu. Soai oaččuiga ovddeš visttis 870.000 ruvnnu. Man olu soai šattaiga váldit loana?

2. MUSIHKKA

  • Grammis lea Ruoŧa beale deháleamos musihkkabálkkašupmi. Son lei evttohassan 2010 buoremus folkmusihkka Grammis-bálkkašumi vuoitin. Gean birra dás lea sáhka?
  • Čuovvovažžan gullabehtet guokte dovddus artistta. Geaid gullabehket, ja makkár lávlagiin lea sáhka? Dás fertebehtet diehttit unnimusat nuppi artistta ja nuppi lávlaga nama dahje guktui artisttaid dahje guktui lávlagiid namaid, ovdalgo oažžubehtet beallečuoggá.

3. SÁMEGIELLA

  • Gerundda geavahit, go juoidá dahje juoga dáhpáhuvvá oktanaga muhtun eará dáhpáhusain. Rievdadehket čuovvovaš cealkagiid gerundahápmái: Beana ciellá, go ruohttá. Juvla beasai biillas, go leimmet vuoddjámin.
  • Davvisámegielas leat čieža kasusa. Guđe logus ja kasusiin čuovvovaš nomenat leat: čiega, muitalusaiguin, sápmelažžan, beatnagiin? Dás fertebehtet diehttit unnimusat beali, ovdalgo oažžubehtet beallečuoggá.

4.OSKU

  • Guđe oskui čuovvovaš Ipmilat gullet: Brahma, Višnu ja Šiva, ja mat dat leat Ipmiliid? Oažžubehtet beallečuoggá, jos diehtibehtet, guđe oskkus lea sáhka.
  • Manin juvddálaččat gohčodit iežaset bassi čállaga?

5. FEARA MII

  • Muitalehket čuovvovaš álgoávdnasiid kemiijalaš mearkkaid: alumiidna, fosfora, rádon ja datni? Dás fertebehtet máhttit unnimusat beali, ovdalgo oažžubehtet beallečuoggá.
  • Mii lea Norgga galbmaseamos guovlu? Doppe mihtiduvvui ođđajagimánu 28. 1999:s -51,2 buolaš gráđa. Diet beaivi lei dien jahkejahkečuođi galbmaseamos beaivi Norggas.


6.SÁMEPOLITIHKKA

  • Goas Norggas leat čuovvovaš háve/boahtte háve Sámediggeválggat, naba Suomas?
  • Norgga Sámedikkis leat 39 áirasa Suoma Sámedikkis ges 21, muhto galle áirasa leat Norgga Sámediggeráđis naba Suoma Sámedikki stivrras?