Čájehit bargguideaset olbmuide

Dál lea skuvllajahki mannamin loahpaguvlui, ja dábálaččat de galget dáiddaskuvlla oahppit čájehit iežaset bargguid skuvllajagi loahpas.

Rahkkanit čájáhussii

Liv Anita Aronsen Nilsen muitala leat veahaš issoras, vaikke illuda maid bearjadahkii. Dalle sii rahpet čájáhusa DNB-guovddážis Kárášjogas. Iežas lohká áŋgirit bargan dán čájáhussii.

Gova mii lea dás vuolábealde bidjá son maid čájáhussii. Ja dás lea son geavahan sierra vuogi maid lohká leat kubisman. Dat mearkkaša dan ahte son lea hápmen gova smávva golmma- ja njealljačiegagiiguin. Dán lohká lean ádjás bargun, ainnat visot galge vel heivet oktii. Sihke ivnnit ja golmmačiegagat.

Iežas lohká Barcelonas beassan oaidnit Picasso govaid. Kubisma lohká leat dego kassaiguin bargat, dego barddašit daid badjálagaid.

Válljii dáiddaskuvlla ovdalii barggu

Kamilla Marie Triumf lohká iežas álgán dáiddaskuvllii dannego ii orron iežas mielas gearggus álgit eará skuvlii dahje bargui. Iežas muitala olu oahppan dán skuvllajagis, muhto ii dieđe leašgo son boahtteáigge stuorra dáiddár gal.

Áigi ohcat dáiddaskuvlii

Dáiddaskuvla Kárášjogas fállá guokte-jagi oahpahusa dáiddafágas. Skuvllas oažžu sihke teaoriija ja bargohárjehallama. Ohppui lea vejolaš oažžut stipeandda ja loana Stahtens Lånekassas.

Dáiddaskuvllarektor ja oahpaheaddji Eva Aira lohká iežaset dál farga bidjat iežaset neahttasiidui dieđuid ja ohcanskovviid, de dál lea vejolaš ohcat beassat oahppin Dáiddaskuvlii, mii lea Kárášjogas. Aidna eaktu beassat skuvlii lea ahte leat geargan vuođđoskuvllas.

Ahkemearri ii leat eará ahte leat geargan vuođđoskuvllas, muđui sáhtet vaikke leat penšunistta.