Kalevi Paadara mielde Meahciráđđehus (MR) ráfáidahttá vuovdedoalus 20 jahkái stuorámus oasi 27.000 hektára viidosaš guohtoneatnamiin.
Nuorta-Anára vuovdečuollanriidu lea jorran jahkeviissaid duopmostuoluin gitta Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) Olmmošvuoigatvuohtakomišuvdnii. Suomas dát ášši livččii joavdan Roavvenjárgga hoavvariektái čakčamánus.
– Dát lea stuorra illu beaivi, lohká Kalevi Paadar.
Dáppe sáhtát guldalit doaimmaheaddji Maria Saijets viđa minuvtta guhkkosaš jearahallama.
GULDAL:
– Historjjálaš šiehtadus
Meahciráđđehus (MR) ja golbma sápmelaš badjealbmá Kalevi, Eero ja Veijo Paadar leat vuossárgga (24.8.) soabadallan Nuorta-Anára vuovdečuollanriiddu. MR ráfáidahttá vuovdedoalus čuovvovaš 20 jahkái 90 % boares vuvddiin Njellima guovllu stáhta eatnamiin. Dát lea 16.000 hektára 27.000 hektára viidosaš guovllus.
MR lohpida maiddái bissehit vuovdečuollama bievlan Paadar-vieljažiid jeageleatnamiin. Dasa lassin MR lohpida leat njeaiddekeahttá dakkár muoraid, main lea valljis lahppu.
Goappašagat leat duđavaččat
Dáinna soahpamušain goabbáge oassebealli mearrida heaittihit buot vuoigatvuohtadoaimmaid nuppiidasaskka vuostá. Meahciráđđehus vuovdeloallohoavda, Pertti Heikkuri, lohká soahpamuša stuorra vuoitun. Paadar-vieljažat gesset eret váidaga, man sii dahke dán áššis ON:a Olmmošvuoigatvuohtakomišuvdnii.
– Dát soahpamuš dorvvasta Meahciráđđehussii bargoráfi ja dáhkida, ahte sii sáhttet joatkit vuovdedoalu hárjeheami ráddjejuvvon vugiin maiddái Njellima guovllus, dadjá vuovdedoallohoavda Pertti Heikkuri Meahciráđđehusas.
Guhkes geaidnu
Nuorta-Anára vuovderiidu jorai diggái 2005:s, go Paadar vieljažat oaivvildedje Meahciráđđehusa doaimmaid čuohcat bohccuid guohtoneatnamiide ja čielgasit unnidit boazodoalu gánnáhahttivuođa Njellima guovllus.
Boazodoallit balle siiddaset nohkat, jus vuovdečuollamat joatkašuvvet. Dán geažil Paadar-vieljažat gáibidedje dikkis, ahte vuovdečuollan gildošii dihto osiin Njellima guovllu dálveguohtumiin, Nuorta-Anáris.
Meahciráđđehusa mielas gáibádusain ii lean vuođđu. Lappi gearretriekti hilggui badjelaš jahki áigi Paadar-vieljažiid váidaga. Dan maŋŋá sii guoddaledje dán áššis Roavvenjárgga hoavvariektái.
Vuovdečuollanriidu gieđahallan nohká buot vuoigatvuohtadásiin, go oassebealit leat soahpan áššis ja hoavvariekti lea nannen dán soahpamuša.
