– Báikenamat duođaštit sámiid vuoigatvuođaid Anárjohtleagis

Finnmárkokommišuvdna lea dál Kárášjogas, gos kommišuvnna lahtut leat gulaskuddan Anárjohtleagi olbmuin dán guovllu meahccegeavaheami birra. Vuoigatvuođaid kártenbargu lea lossa ja áddjás bargu, mieđiha Finnmárkokommišuvnna jođiheaddji Jon Gauslaa.

Anárjohtleahkilaš Kjell Magne Grønnli lea guhkit áiggi juo čohkken dieđuid báikenamaid birra, ja atná báikenamaid dehálaš oassin eanangeavaheami duođašteamis.

Gurbešnieiddat

– Báikenamat han duođaštit Anárjohtleagi álbmoga eanangeavaheami ja movt sii dáid guovlluid leat hálddašan. Eaige dán guovllu olbmot dalle njuolga muitalan iežaset doaimmaid birra.

Ovdamearkan dása Grønnli muitalii gurbešnieiddaid birra kommišuvdnii, ja dajai ahte Anárjohtleagi olbmot gal bures dihte ahte dalle lei sarvvabivddus sáhka.

Guovllus lea Grønnli gávdnan badjel 350 báikenama ja buvttii ovdamearkkaid nugo mat Jussejohn áiti, Balttojussá ja Lemet Nillá bivdogoahti, Kirsttegeađgi, Sofeáhkogeađi báikenamaid ja nu ain.

– Dát namat duođaštit guovllu geavaheami mii lea leamaš Anárjohleagis, ja gos dálonat dalle leat vánddardan, muitala Kjell Magne Grønnli.

Báikenamat lea okta dain duođaštusain maid Finnmárkokommišuvdna lea ožžon go dán vahkus leat Kárášjogas gullame Anárjohtleagi ássiid oamastanvuoigatvuođa gáibádusaid birra.

Dehálaš gulahallančoahkkimat

– Dákkár gulaskuddančoahkkimat leat sidjiide dehálaččat dan dihte go sii besset álbmogis njuolga gullat movt sii leat geavahan ja ávkkástallan eatnamiid ja guovlluid, muitala Finnmárkokommišuvnna jođiheaddji, John Gauslaa, ja dadjá viidáset ahte sii maiddái besset gullat dan áiggi sápmelaččaid riekteipmárdusa eanangeavaheami oktavuođas.

Váttis ja lossa bargu

– Kártii leat merkejuvvon guovllut gos Anárjohtleagi álbmot lea ovddidan oamastangáibádusaid Finnmárkokommišuvdnii, ja daid kommišuvdna áigu dárkilit árvvoštallat, dadjá Finnmárkokommišuvnna jođiheaddji Jon Gauslaa.

Son lasiha ahte sii eai gal dušše oamastangáibádusaid vuođul mearrit ášši, muhto áigot maiddái eará gálduid árvvoštallat, ja mieđiha ahte šaddá váttis válljet makkár dieđuid sii galget deattuhit go ášši loahpalaččat mearridit.

Árbevieruid rihkkun

Kárášjohkalaš Amund Peder Teigmo imaštalai manne sámit bággejuvvojit rihkkut dološ sámi árbevieruid. Dan son jearai Finnmárkokommišuvnnas Kárášjogas, ja buvttii ovdamearkan dan go sápmelaččat bággejuvvojit buohkaide almmuhit guđe guovlluid sii ávkkástallet, ja gos sii vižžet duodjeávdnasiid ja nu ain.

Son lea okta dain 350:s geat leat ohcan oamastanvuoigatvuođa iežaset dološ guovlluide ja duovdagiidda.