PÅ NORSK:
(Muitaleaddji: John E. Utsi)
Dákko lahkosis, dán Jiellavári duoddara oarjjábealde, lea dološ sámiin leamaš stuorimus bassibáiki, nu gohččoduvvon sieidi. Dat lei dies Sáivojávrregáttis. Ja dan sieiddi luhtte lea oalle erenoamáš ákšu. Dat lea leamaš das oalle guhká, ja ii oktage olmmoš leat duostan dan váldit mielddis. Dábálaččat lávejit ruovdedávvirat ruosttut go lea olgun, rabas áimmu ovddas, muhto dát ákšu ii ruosto.
Ii lean gal dábálaš bidjat dávviriid, nu go ákšu, sieiddi lusa.
Dolin lei dakkár vierru ahte go olmmoš lei goddán soames ealiba, dahje ožžon valjit guliid, son manai sieiddis lusa ja attii oasi sállasis. Lei oainnát oalle dehálaš doalahit ipmiliid buori mielas.
De elii dáppe oktii olmmái man namma leai Bahto-boadnji, son lei leaska, muhto sus lei gal nieida mii ain goit orui áhčis luhtte. Ja nieida lea oalle čáppat, ii dušše áhčis mielas, muhto ledje maid earát geat ledje áican dan.
De ovtta beaivvi boahtá nieida ruoktot. Čákŋá lávvui ja álgá boradit.
Sudno orohaga birra ledje olu jeakkit. Ja álo go doppe vádjolii de lávejedje čázehat njuoskat. Go Bahtoboadnji das geahčada nieiddas das boradeame, de son áicá: Nieidda gápmagat leat jur goikásat, vaikko son lea vázzán stuorra opmoábiid badjel.
De son árvidii movt ášši jur lea. Soames ferte guoddán nieidda badjel daid njuoska jekkiid. Ja doppe ii lean go okta, gii dan livččii máhttán dahkat. Dávjá Bahtoboadnji leai gávnnadan suinna, ja son ii liikon sutnje ii ollenge. Olmmái lei Stállu. Issoras stuoris, ja fasti oaidnit. Ja son, diet bahágas, lea dál álgán irggástallat su nieiddain, jurddašii Bahtoboadnji.
Hoahpus son viehkalii olggos ja manai viega daid stuorra jekkiid mielde. Viegai dassái go gávnnai Stálu luottaid. Go Stállu lei nu stuoris ja lossat, de lei sus oalle álki guorrat daid luottaid. Ja go jovssai Stálu, son dollii su boahkánii gitta. Ja dát dáhpáhuvai jur dien bassi sieiddi lahkosis (gos dat ákšu lea).
De álggiiga heaibut ja doarrut. Stállu lei stuoris ja gievra, muhto Bahto boadnji lei unni, jođán ja issoras moaris. Guhká soai fággádalaiga, cápmiiga ja heaibbuiga. Muhto ii goabbáge vuoitán.
Das doarodettiin Bahtoboadnji máŋgii čurvii sieidái:
- Attášin dutnje, buorre sieidi, buot maid dáhtut, jus attášit munnje fámuid vuoitit dán bahágasa badjel.
Muhto juohke hávi go Bahtoboadnji čurvii, de Stállu dagai seammaláhkái. Su stuorra jietna skájai vumiin, go roaves jienain vuortnui su iežas ipmiliid.
Vaikko leigga guhká dorron, de ii goabbáge beasa vuoittu beallái. Ja dál dovddai Bahtoboadnji ahte sus álge fámut nohkat. De son fuopmái, jus son attášii juoidá dan sieidái, ii dušše ánut das. Ja de čurvii:
–Sieidi, don oažžut mu divraseamos vearjju. Jus attát muinne vuoitinfámu, de oaččut mu ákšu.
Ja jur go lei dan dadjan, de šattai Bahtoboadnji gievrrabut, ja vuittii Stálu badjel. Gottii su dainna ruovdeákšuin. Stuorra giitevašvuođain Bahtoboadnji doalai lohpádusas. Gutti dan ákšu sieiddi lusa. Gopmirdii rabas oivviin, bijai ákšu sieiddi háldui ja vázzái ruoktot.
Dan rájis lea diet ákšu leamaš doppe, dien bassibáikkis. Ja leat gal ollugat geat leat geahččalan váldit dan mieldáseaset, muhto juohkehaš guhte lea geahččalan, lea ferten doalvut dan ruovttuluotta. Doppe dien sieiddi guoras lea ain dál ge diet ákšu, masa ruostta i baste.
