Hopp til innhold

Ii hálit dárbbašmeahttumit antibiohta borrat

Dál leat oapmedállui šaddan eallit, maidda ii áiggo borahit dálkasiid.

Iselin Helen Hætta Lunde

Earretgo 6-7 iešguđetlágan vuoncánáli, de leat fargga maid earálágan lottit Čorus.

Foto: Malene Larsen Gaino / NRK

Mii diehtit ahte go elliid bibmet antibiohtain, de dat váikkuha midjiide. Dat de dahká ahte dálkasis ii leat šat ávki go de buohccát.

Iselin Helen Hætta Lunde ii hálit dánlágan borramušaid borrat ja ovdalaš juovllaid osttiige vuoncámoniid ja mašiinna mii moniid lállá.

Vuoncáčivggat borret moniid

Gievkkanis čuožžu Iselin Helen Hætta Lunde ja molle moniid, maid áigu addit vuoncáčivggaide.

– Dál de šaddá riedja.

Iigo leat veaháš ironiija addit moniid vuoncáčivggaide?

– Ii leat. Go čivggat leat moniid siste, de han sii borret dat mii doppe lea.

Dihtomielalaččat válljen nálli

Issoras riedjá šaddá go Iselin rahpá gealliruvssa ja lávke sisa. Čivggat civket go dihtet ahte biebmu lea boahtime.

– Gaskavahku šadde golmmavahkkosaččat.

Dattetge leat oalle stuorrát, vaikko eai leat go golmmavahkkosaččat.

– Dat orrot stuorrume beaivvis beaivái. Ja eanet ahte eanet dolggit šaddet.

Iselin lea dihtomielalaččat válljen vuoncánáli mii jođánit stuorru ja šaddet stuorrát.

– Dakkár vuoncáin šaddá hui olu biergu ja leat hui viššalat monnet, birra jagi.

kylling

Australorp-vuonccis šaddá áibbas čáhppat ja sullii 3-4 gilo losu.

Foto: Malene Larsen Gaino / NRK

Diŋgon moniid lulde

Iselin mielas orru hui lunddolaš ahte oapmedálus leat vuoncát. Son lei ovdagihtii lohkan olu vuoncáid birra ja geahčadan guhtemuš nálli sidjiide heive buoremusat.

Son háliidii dakkár vuoncáid main lea olu biergu, leat viššalat monnet ja main lea erenoamáš monneivdni.

– Mun in gávnna dáppe Finnmárkkus dakkár náli maid háliidin.

Nu son de fuobmái ahte lea buoremus oastit monnelállenmašiinna ja diŋgot moniid lulde.

Ii hálit dárbbašmeahttun antibiohta

Leat digaštallamat leamaš dan birra go elliide borahit antibiohta. Iselin lea maid čuvvon digaštallamiid.

– Mun in liiko go elliide borahit dálkasiid jus ii leat dárbu, go dás sáhttet leat hui olu lassiváikkuhusat.

Vaikko Iselin lea hui váibmil vuoncábirgui, de ii loga iežas oastit vuoncábierggu rámbuvrras.

– Mun jerren isidis, Kennethis, eango moai sáhte vuoncáid oastit. Dasa lassin leat hui álkes eallit, dat eai gáibit nu olu divššu.

– Vuoncádoallu addá midjiide sihke bierggu ja moniid.

Antibiohtahisbiebmu lea du mielas dehálaš?

– Juo, danin borahan ge vuoncáčivggaide ekologalaš borramuša.

Atnet su eadnin

10 vuoncáčivgga eai gal ádjánan guokte moni njielastit. Ean lean Iselinain ollen olus ságastallat ovdalgo lihti ledje gurren.

– Dát leat hui fiinna eallit.

Vuoncáčivggat leat gallánan ja nu maid jaskkodit.

Atnet go du eadnin?

– Juo, go monnelállenmašiinnain šaddada vuoncáčivggaid, de ferte daidda oahpahit gos gávdnet biepmu ja čázi.

Iselin oahpahii vuoncáčivggaide ná gos gávdnet biepmu ja čázi.

Ain eanet monit vuordagasas

Oktii mánus bohtet Iselinii monit boastta mielde.

– Dá lea dušše álgu.

18-20 moni leat ovtta páhkas. Muhto dál guovvamánus bohtet guokte páhka.

– Nu ahte mun lean vel nuppi monnelállenmašiinna šaddan oastit.

Son lea diŋgon iešguđetlágan vuoncánálliid.

– Dat šaddet sullii 6-7 iešguđetlágan náli. Ja de guddet moniid iešguđet ivnnis, čuvgesruškes-, rosalágan-, sevdnjesruškes-, alit- ja ruoná monit.

De goit gártet oba olu lottit?

– Juo, muhto áigo njuovvagoahtit go leat birrasiid 20 vahku boarrásat. De leat buriin joliin.

Ammahal juo eai leat dušše vuoncávarrásat

Iselin váldá iežas gihtii ovtta vuoncáčivgga.

– Dá lea australorp-vuonccis. Dat šaddet áibbas čáhppadat ja sullii 3-4 gilo losu.

Easka go čivggat leat 4-6 vahkkosaččat, de oaidná leago njiŋŋelas dahje varris.

Ammahal juo eai leat dušše vuoncávarrásat?

– Hehe, ammahal juo ii! Dál sáhttá juo oidnot makkár sohkabealli lea.

Jus Iselin lea riekta oaidnán, de leat njeallje vuoncávarrása ja guhtta vuoncá.

Australorp-vuonccis

Čáhcelottemoniid vuordá maid

Earretgo 6-7 iešguđetlágan vuoncánáli, de leat fargga maid earálágan lottit Čorus.

– Cuoŋománus bohtet boastta mielde páhka mas 18 čáhcelottemoni.

Peking-čáhcelotti lea maid dávjá sáhttit oastit boradanbáikkiin, go das lea hui buorre biergu ja lea stuora loddi.

– Dat šaddet maiddai hui lojit, nu ahte sáhtán luoitit luovos geasset.

Peking-čáhcelotti sáhtát lodjudit nu ahte boahtá go čuorvvut dan.

Manin ipmašiid dakkáriid áiggut?

– Jurddašin ahte dat goit livččii somá. Go juo leat vuoncát, manin ii čáhcelottiidge biebmat?

– Dain lea buorre biergu ja fiinna ja stuora monit. Monni deaddá meastá 100 grámma ja das lea erenoamáš máhkku.

De dis goit šaddá doarvái vuoncábiergu ja monit!

– Juo, muhto jus visot manná nugo letne jurddašan, de sáhtte vuovdigoahtit moniid. Ja soite bierggu maid.

Iselin Helen Hætta Lunde

Iselin muitala ahte vuoncáčivggat atnet su eadnin.

Foto: Malene Larsen Gaino / NRK

Háliidatgo oahpásnuvvat eanet Iselinii ja su doaimmaide Čorru oapmedálus? Loga artihkkala Ikke noe tull her i gården.