– Ii leat goassege leamaš jurdda heaitit

Sabetnjuikejeaddji Ole Máhtte Sara Nedrejord ii lean jahkái gilvvohallan. Dál son háliida buoremusaid searvái

Ole Mathis Nedrejord
Foto: Bente Bjercke

Ole Máhtte lei mannán vahkkoloahpas Vikersundas, gilvvohallame norggacupas sabetnjuikumis. Lea vuohččan son gilvvohalla, maŋŋá go roasmmuhuvai jagi dassái. Bearjadaga njuikii son dan luohkás gos manái boastut, jagi dassái.

Lávvardaga njuikii son 9. sadjái iežas klássas. Dáinna ii lean áibbas duđavaš.

– In berre gal vuordit maidege, mun in leat njuiken seamma olu go iežan gilvaleddjit. Lean geahččalan teknihkka hárjehallat ja oažžut eanet dehkiid, ja maiddái mentála hárjehallan.

Čibbi mii spoahkehii

Son muitá bures dan beaivvi go manái boastut. Lei aitto leamaš hupmu junior máilmmimeašttirgilvvuin ja B-máilmmicupas.

– Mun njuikon hui bures ja smihtten ahte válddán maŋemus njuikuma, ovdal gilvvuide manan.

Ole Máhtte Sara Nedrejord
Foto: Privat

Ole Máhtte girddašii vulos olles luohká, orui bures manname.

– Muhto de čálistii sabet olggos, ja de spoahkehii čippis, muittaša Nedrejord.

Maŋŋel dán ii gierdan čibbi sabetnjuikuma. Vaikko ii lean gilvvohallan njuikumis jahkái, de lea son jurdagiin leamaš njuikehagas.

– Han er en spennende utøver

– Mun lean njuikon iežan oaivvis dan rájes go gáhččen ja roasmmuhuvven, čilgesta Ole Máhtte.

Geaidnu njuikehahkii

Ole Máhtte lea jagi dihtomielalaččat lášmmohallan, čuohpaduvvon čippi geažil, vai beasašii fas njuikugoahtit.

Sus leat olu čeahpes olbmot leamaš iežas birrasis dán proseassas, ja das lea olu dadjamuš. Sutnje lea veahkkin leamaš Kenneth Gangnes, norgga sabetnjuikejeaddji. Ganges ieš diehtá mo lea bártidit čippiin.

– Son lea oahpahan mo galgá hárjehallat, go ii njuikut ii sáhte, muitala Nedrejord.

Lea go olmmoš vuollánan go roasmmuhuhttá čippi?

Ole Mathis Nedrejord
Foto: Dragan Cubrilo

– Jo, dat dieđusge čuohcá veahá jurdagiidda ja gorudii. Muhto mus ii leat goassege leamaš jurdda heaitit, dan gal ii leat.

Háliida buoremusaid searvái

Vaikko Ole Máhtte aiddobeliid lea náhkehan sabetskuovaid ala, de sus lea jo jurdda gosa son háliida.

– Mus gal lea miella goargŋut nu jođánit go vejolaš elihtaluohkkái, ja beassat vuolgit olgoriikii Norgga ovddas njuikut.

– Gode forbilder for samisk ungdom

– Alimus mihttu gal lea ahte mun sáhtán luohttit dan čippi ala ja njuikut bures ja stabiila, ja das vulget bohtosat, loahpaha Ole Máhtte.