Viikon tärkkeimät uutiset 

Kotimaa

Norjan Pankki ilmoitti eilen tuorestaina, ettei se tule nostamhaan ohjausränttyy januaarikuussa. Näin ohjausräntty pyssyy 2,75 prosentissa, mihin se nostethiin viimi vuođen lopula. Pankinjohtaaja Ida Wolden Bache kuitenki kirjoittaa pressemellingissä, ette räntty tullee luultavasti nousemhaan taas marsikuussa.

Venäläinen mies, Andrej Medvedev, joka kryssäs rajan viimi viikola Venäjältä Norjhaan, ja jonka Norjan poliisi otti kiini heti kryssäyksen jälkhiin, sannoo olleevansa venäläisen Wagner-joukon jäsen. Se oon privaatti militäärijoukko, joka oon eđesvastauksessa monista hyökkäyksistä Ukrainassa.

Hän sannoo, ettei hän halunu olla enhään myötä militäärijoukkoo, ja pakeni Venäjältä sen takia Norjhaan, koska pölkäs kuolemanrangaistusta.

Nyt Norjassa hunteerathaan, mitä Medvedevin kans tehđhään. Hän oon hakenu turvapaikkaa Norjasta.

Norjan tervheysministeri Ingvild Kjerkol (Ap) piti tiistaina tradittiinaalisen sikhuusisaarnan Tronjamissa. Saarnassa hän muun muassa sanoi, ette se tullee olemhaan vaikkee vuosi tiukan budsjetin takia, ja ette sikhuusit häyđythään esimerkiksi käyttää vähemän vikaariita. Näin het, jokka oon sikhuushiin ommii työntekkiijöitä, tulis saamhaan paremat työolot.

– Se ette met maksama enämen faakiihmisille, jokka oon tekkee töitä sikhuusissa muitten firmoitten kautta, ko heile jokka oon työntekkiijöitä itte sikhuusissa, met häyđymä lopettaat.

Lauvantain ja sunnuntain välisennä yönä kahta miestä ammuthiin Kansalisteatterin lähelä Uslussa. Miehet, jokka oli 30- ja 40-vuođen ikhäissii, olthiin johtaajii rikolisroikassa Young Guns.

Kahta ihmistä eppäilhään nyt tevosta. Poliisi ei ole vielä saanu heitä kiini, ja pisti siksi keskiviikkona ulos kuvan toisesta eppäilystä. Molemat oon MC-roikka Satudarah:n jäsenii, ja poliisi uskoo, ette kysheessä oon riita roikkiin välilä.

Tällä viikola parttii Rødt:in meininki Ukrainan aseavusta nousi teemaksi, ko parttiin styyrinjäsen Joakim Møllersen sannoi NRK:n Debatten-programissa, ette hän halluu pysättäät Norjan aseavun Ukrainale.

Rødt oon ollu ainua parttii Isotingassa, joka oon ollu aseappuu vasthaan. Nyt kuitenki suurin osa parttiin johtaajista oon muuttanu meininkkii, ja tukkee nyt aseappuu.

– Sođan tilan muuttuminen oon näyttäny selvästi, ette ukrainalaiset tarvittee aseappuu, jotta het saatethaan puolustaat itteensä, sannoo ensimäinen varajohtaaja Marie Sneve Martinussen NRK:le.

Mailma

Tääpänä Tyskässä oon menossa kokkous, missä 50 maata diskuteeraa sen ympäri minkälaista aseappuu het tulhaan lähätethään Ukrainale. Norjasta kokkouksessa oon myötä puolustusministeri Bjørn Arild Gram (Ap).

Maat haluthaan tarjota Ukrainale panssarikulkuneuvoi, joita se vois käyttää venäläissii vasthaan. Ukraina oon kuitenki pyytäny eriliikasesti tyskäläistä Leopard-kulkuneuvoo, jota Tyskä ei sille halluu anttaat, jos USA ei kans lähätä heiđän Abrams-kulkuneuvoi.

Keskiviikkona Ukrainan sisäassiinministeri ja monni työntekkiijä maan sisäassiindepartementista kuoli, ko helikopteri jonka kyytissä het olthiin, lensi maahan lähelä ukrainalaista lastentarasta. Tappauksessa kuoli yhtheensä 15 henkkee, heiđän joukossa yksi lapsi.

Helikopteri oli matkala kohti Kharkivii. Onnettomuuđen syystä ei vielä ole tiettoo, mutta plaanala oli kova tuuli ja paljon summuu.

Franskan Pariisissa oon menossa iso lakko ko tuhanet ihmiset oon yhđessä lähteny vastustamhaan hallituksen moolia nostaa pensionistiikkää 62-vuođesta 64-vuotheen. Franskan meedia oon ilmoittannu, ette tuorestai iltana ainaki 30 ihmistä oon piđätetty koska het olhaan hajoittanheet paikkoi.

Venäjän ulkoassiinministeri Sergej Lavrov piti keskiviikkona joka vuotisen pressekonferenssin ja antoi saarnassa kovvaa kritikkii USA:le. Hän vertas maata Napoleonhiin ja Hitlerhiin, ja sannoi ette EU oon USA:n diktatuurin alla.

– USA oon Ukrainan avula aloittannu sođan meiđän maata vasthaan yhđen moolin takia: lopulinen ratkaisu sen venäläisheen probleemhiin, sannoi Lavrov muun muassa saarnassa.

Meiđän mailma

Tulleeva Finmarkun kommuuni oon pistäny ulos uuđet reekelit sen saamelaisheen ja kväänin/norjansuomalaisheen avustuksheen. Suurin muutos oon, ette nyt avustusta saattaa hakkeet kaksi kerttaa vuođessa. Fylkinkommuuni ilmoittaa, ette vuođesta 2024 alkkain saattaa avustusta hakkeet 15. novemperikuuta ja 15. maikuuta.

Yhä usheempi kommuuni Etelä - Norjassa tullee feiraamhaan kväänikansan päivää 16. marssikuuta. Ruijan kvääniliiton alajärjestö Ruijan kväänit Ulko-Oslovuonon oon kohđatellu niin Lierin ja Fredrikstadin sananjohtaajan, ja molemat kommuunit tulhaan feiraamhaan päivää omala tavala.

Lierin kommuuni ei tule nostamhaan kvääniflakua, mutta tullee feiraamhaan päivää sen nettisaitila. Fredrikstad aikkoo kans feirata päivää nettisaitila, mutta sananjohtaaja Siri Martinsen tullee kans pitämhään saarnan kirkossa sekä kirjoittamhaan tervheđyksen omale Facebook-tilile.