Kotimaa
Sähkö, ruoka ja flyyipiletit oon tullu tyyrhiiksi. Ja niin noppeesti, ette hinttoin nousu Norjassa ei ole ollu näin kova sitte 80-luvun. Aprillikuussa hinnat nimittäin oli 5,4 prosenttii korkkeemat ko viimi vuona, näyttää SSB:n uuđet luvut.
Nordean ökonomiajohtaaja Kjetil Olsen sannoo NRK:le, ette suurin osa hinttoin noususta johtuu bensiinin ja sähkön kovista hinnoista. Ko niitten hinnat nousee, nousee kans kaikki muutki. Sparebank1:n Harald Magnus Andreassen kuitenki sannoo, ette tila Norjassa olis vieläki pahempi ilman hallituksen sähköavustusta.
– Sähköhinnan nousu olis kaksi prosenttii korkkeempi ilman hallituksen tukkee.
Alattiossa järjestethiin tiistaina kansanäänestys. Komuunin asukkhaat saathiin päättäät, jos Alattio tulevaisuuđessa tullee olemhaan osa Tromssan eli Finnmarkun fylkkii. 6470 henkkii jätethiin äänensä, joka oon tyhä 38 prosenttii komuunin asukkhaista. 50,06 prosenttii heistä halluu pyssyyt Finnmarkussa, ko taas 48,16 prosenttii olis mieluumin osa Tromssan fylkkii.
Tääpänä Alattion komuunistyyri kuunteli pientä asukkhaita ja päätti, ette Alattio tullee olehmaan osaa uutta Finnmarkun fylkinkomuunii.
Eilen tuorestaina Norjan hallitus antoi ulos ehđotuksen tarkistetusta staatinbuđsjetin. Siinä hallitusparttiit AP ja SP muun muvassa ehđottaa öljyrahhoin suurempaa käyttöö ja momsivappauđen poistoo sähköautoista. Lisäksi hallitus halluu tukkeet paremin maan ukrainan pakolaisii, mahđolistaa ilmaiset lossikyyđit, ja anttaa lissää rahhaa poliisikouluile ja lapsile sekä nuorile.
Ehđotettu staatinbuđsjetti ei tois suurii muutoksii ihmisten rahapörseile, meinaa Cecicilie Tverendstrand Storebrandilta. Høyre ja DND kuitenki pölkkää, ette öljyrahhoin suurempi käyttö saattaa johtaat ränttyin noushuun.
Ette hallituksen ehđotus menis läpi, häyđythään AP og SP saađa tuki SV:lta.
Mailma
Tuorestai aamupäivänä Suomen presidentti Sauli Niinistö ja staatinministeri Sanna Marin ilmoitethiin, ette Suomi häyttyy hakkeet Nato-jäsenyyttä niin noppeesti ko se oon mahđolista.
– Nato-jäsenyys tullee vahvistamhaan Suomen turvalisuutta. Naton jäsenennä Suomi tullee vahvistamhaan koko puolustusallianssii. Suomi häyttyy hakkeet Nato-jäsenyyttä noppeesti, seissoo se pressemellingissä.
Syy hakumuksele oon Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin toimet Ukrainassa. Suomalaisen aviisin Helsingin Sanomien jälkhiin päätös Suomen Nato-hakemuksesta tulhaan vahvistamhaan sunnuntaina. Naapurimaa Ruotti tekkee päätöksen taas maanantaina.
Norja ja Iso-Britannia oon muun muvassa luvanu, ette het tulhaan auttamhaan Suomea ja Ruottia, jos se jouttuu hyökkäyksen kohteeksi hakemusprosessin aikana.
Lauvantaina iltana Italian Torinossa järjestethään Eurovision-finaali. Norjaa kilvassa eđustaa Subwoolfer, joka laakissa yhđeksen muun maan kans pääsi etheenpäin tiistain 1. semifinaalista. Finaalissa oon kans myötä muun muvassa Suomi, Hellas sekä monen favoritti Ukraina. Hellasta eđustaa norjan-kreikkalainen Amanda Tenfjord.
Finaalilähätys alkkaa kello 21.00 Norjan aikkaa.
Venäjälä ja Ukrainassa feirathiin maanantaina «voitonpäivää». Sitä feirathaan joka vuosi 9. maikuuta, koska silloin Natsi-Saksa hävisi toisen mailmansođan. Venäjälä päivälä oon ollu aina eriliikaisen tärkkee merkitys.
Ukrainan sođan takia päivää ođotethiin tänä vuona kans mailmala eriliikaisen paljon. Moni halus kuula mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin tullee sanomhaan maan ja mailman tilasta.
Saarnassa, jonka Putin piti Punaisela torila, hän vertas Ukrainassa olevaa ”erikoistilaa” toisheen mailmansothaan. Hän meinaa ette kriisi oon vestin ja Naton syytä, ja ette Venäjän oli pakko toimia, jotta se saattais puolustaat ittheensä. Putin ei kuitenkhaan maininu mithään sođan eli Venäjän huonosta menestyksestä.
Sri Lankassa oon tällä viikola ollu paljon levottomuutta. Maa oon ollu pitkhään pahassa ökonomiisessa kriisissä, ja se oon johtanu kovhaan ruovan, bensiinin ja metesiiniitten puuttheesseen.
Tuhanet ihmiset oon meinanu, ette maan hallitus ei ole tehny nokko kriisin estämisheen, ja oon siksi kađuila vaatinu hallituksen erroo. Maan staatinministeri Mahindra Rajapaksa, jonka perhet oon hallinu maata vuođesta 2005, oon nyt jättäny virkansa. Se oon kuitenki johtanu uushiin levottomuukshiin.
Pohjais-Koreassa oon löyđetty tuorestaina maan ensimäinen koronatappaus. Perjantai aamuna maan uutiskonttuuri KCNA kans ilmoitti, ette ainakin yksi henki oon kuolu viruksen takia, ja 350.000 hengelle on viruksele tyypillissii oirheita.
Viralisten tiettoin jälkhiin kukhaan maan asukas ei ole saanu vaksiinii virusta vasthaan, ja siksi tila saattaa olla kriittinen. Maa on nyt sulkenu ittensä, ja ihmistet häydythään pyssyyt kotona.
Hei sinule!
Har du tanker om saken du har lest, eller innspill generelt til Viikon tärkkeimät uutiset? Send meg gjerne en e-post!