Viikon tärkkeimät uutiset

Kotimaa

Uslussa kaksi ihmistä kuoli ja kymmenen loukkaantui vakavasti, ko 42-vuođen ikhäinen mies aloitti ampumisen kahđen kafejan eđessä perjantai iltana. Toinen kafejoista oon populaarinen homofiilimiesten kohtaamispaikka Pub London, ja siksi poliisi heti alusta alkkain uskoi, ette tappaus oli terroristihyökkäys, jonka moolina oli Pridi ja seksuaaliminoriteetit.

Uuđen hyökkäyksen uhan takia tämän vuotista Uslu Pride-tapattumaa ei saatettu järjestäät ja PTS nosti terroriuhkatasan viitheen. Het uskothaan, ette tappauksen takana oon usheempi henki ekstriimistä islamistimiljööstä.

Tappaus oon ollu kova isku koko Norjale, ja varsinkin sen kummamiljööle. Koska Pridii ei saatettu järjestäät, kokkoonuthiin monet lauvantaina näyttämhään tukensa seksuaaliminoriteetiile. Sunnuntaina kans muun muassa Kuningas Harald vieraili

Venäläinen hakkeriroikka Killnet aloitti keskiviikkona suurhyökkäyksen Norjaa vasthaan. Roikka ilmoitti hyökkäyksestä omala nettisaitila, ja sai keskiviikon aikana alas muun muassa BankID:n ja Arbeidstilsynetin nettisaitin. Kans monet Schibstedin nettiaviisit ja NRK oon ollu hyökkäyksen alla.

Venäjä oon ilmoittannu, ette maan päätösvalta ei tee yhtheistyötä hakkeriroikan kans.

Flyyitekniikkerilakko päättyi tiistaina Norjan työnministeri Marte Mjøs Persenin päätöksheen. Hän yhđessä hallituksen kans päätti puuttuut lakkhoon, koska osapuolet ei päässy yksmielisiksi palkoista, ja koska flyyipuuttheen takia lakko alkkoi olemhaan uhka ihmisten tervheyđelle.

Nyt palkkaneuvotelut tulhaan jatkumhaan kuninkhaan päättämässä Rikslønnsnemnde-komiteassa. Se oon komitea, missä konfliktit, jossa osapuolet ei pääse yksmielisiksi, käyđhään läpi.

Tyhä kuusi kymmenestä norjalaisesta uskoo, ette kliimamuutos oon ihmisten syytä. Niin sannoo uusi EU-tutkimus, joka käy läpi Euroopan maitten ja niitten asukkhaitten meininkkii kliimatutkimuksheen ja kliimamuutoksheen.

Tutkimuksessa norjalaiset tulthiin esile kansana, joka oon kaikista kriitisimpii kliimamuutosta kohthaan.

Mailma

Keskiviikkona Nato kuttui Suomen ja Ruottin viralisesti militäärialliansin jäseniksi. Se tapahtui sen jälkhiin, ko maat alle kirjoitethiin yhtheisymmäryssopimuksen Turkian kans, joka aijemin oli ollu maitten jäsenyyttä vasthaan.

Sopimuksen jälkhiin, jonka kolme maata allekirjoitethiin, Suomi ja Ruotti ei muun muassa anna tukkee kurdijärjestöile PYD:le/YPG:le tahi Gülenile.

Nyt alkkaa maitten viralinen hakemusprosessi. Ei ole tarkkaa tiettoo koska maat tulhaan olemhaan Naton viralissii jäsenii, mutta monet uskothaan, ette prosessi tullee menemhään noppeemin ko tavalisesti.

Viimi pyhänä USA:n korkkeinoikkeus päätti, ette miljuunat amerikkalaiset vaimot menetethään heiđän oikkeuđen abortthiin. Se tapahtui sen jälkhiin, ko kuusi yhđeksestä tuomarista äänesti, ette «Roe mot Wade» päätös tulhaan poistamhaan perustuslajista.

Päätös, joka otethiin voimhaan vuona 1973 suuren oikkeuđenkäynin jälkhiin, oon tähän asti kieltäny osavaltioita päättämästä itte omista reekeliistä abortin ympäri. Nyt ko päätös ei ennää ole voimassa, tullee noin puolet USA:n osavaltioista joko estämhään abortin kokonhaan, tahi ottamhaan käytthöön tiukemppii reekeliitä.

Salah Abdeslam, joka tappoi 130 ihmistä Franskassa vuona 2015, tuomithiin keskiviikkona hänen loppuijäksi fankilhaan. Hyökkäys, jossa nyt 32-vuođen ikhäinen Abdeslam räjäytti usheita Pariisin rakenuksii, oli Franskan histooriin pahhiin sitte toisen mailmansođan.

Se oon terrorijärjestö IS, joka oon sanonu olleevansa hyökkäyksen takana.