Viikon tärkkeimät uutiset

Kotimaa

Tuorestaina Norjan Pankki nosti taas ohjausränttyy. Kello kymmenen aamupäivälä pankki ilmoitti, ette se tullee nostamhaan ränttyy 0,75:sta prosentista 1,25 prosentthiin. Se oon ensimäinen kerta kahtheenkymmenheen vuotheen, ette räntty oon nostettu enämpi ko 0,25 prosenttii.

Ja enämpi oon tulossa, luppaa pankki. Pankinjohtaaja Ida Wolden Bache sannoo NRK:le, ette ohjausräntty tullee aukustikuussa nousemhaan 1,5 prosentthiin.

Ohjausräntyn nousu näkkyy muun muassa ihmisten lainoissa. Eilisen ohjausräntyn noston takia talolainat tullee nousemhaan lähele kolmee prosenttii, uskoo ökonomi Casten Pihl.

Norjassa monet flyyiteknikkerit meni lakkhoon viimi lauvantaina liian pienen palkannousun takia. Lakko jatkuu vielä tääpänä, ja viikon aikana moni Norwegianin, SAS:in ja Widerøen flyyi ei ole saattanu lenttäät.

NHO oon neuvotellu Norjan Flyyiteknikkeeri Järjestön (NFO) kans palkoista, mutta neuvotelut ei ainakhaan vielä ole antanu tulosta. Net tullee jatkumhaan tääpänä.

Pispärkissä moni tullee menettämhään kohta äänioikkeuđen. Norjan hallitus oon nimittäin päättäny, ette net henget jokka ei ole asunu Norjan mannermaala kolme vuotta, ei saa olla ehđola paikalisessa styyrissä eli äänestäät.

Se meinaa ette yli 700 henkkee saaren 2500 asukkhaasta ei saa heti äänestäät. Oikkeusministeri Emilie Enger Mehl sannoo, että se oon parempi, ette paikalisela styyrilä olis yhtheys mannermaahan.

Ruottalainen Olivia Ericson, joka oon asunu saarela kymmenen vuotta, mutta ei koskhaan Norjan mannermaala, ei ymmärä hallituksen päätöstä. Hän istuu nyt paikalisessa styyrissä, mutta ei saata ennää tehđä sitä ensi kerrala.

–Se tullee olemhaan hyvin, hyvin pieni joukko, joka saattaa anttaa meiđän kaikkiin meiningin.

Tromssassa 20-vuođen ikhäinen mies, joka oli väkisin maattanu 16 vaimoo, oon nyt tuomittu kahđekseksi vuođeksi ja kuuđeksi kuukauđeksi fankilhaan. Lisäksi hän häyttyy maksaa 1,3 miljuunaa kruunuu uhriile, joista nuorin oli alle 14-vuođen ikhäinen.

Mailma

Etelä-Euroopassa ja Afrikassa oon koko mai- ja juunikuun aijan ollu rekordikorkkee temperatuuri. Lämpöpaaro oon ollu kova varsinki Franskassa, missä lämpötila oon nousu jopa 40 graadhiin.

Korkkeen temperatuurin takia etelän maat kärsithään nyt kuivuuđesta. Jokku osat Italian pisimästä jovesta, Posta, oon kuivana, mettäpalot kiussaa Spaniaa ja Afrikassa monet kläpit ja vanhiimet oon kuolu veđen puuttheen takia.

Sunnuntaina Gustavo Petro voitti Colombian presidenttivaalit. Presidentti kilppailussa hän voitti oikkeistopopuliisti Rodolfo Hernandzenin, ja oon näin ensimäinen maan presidentti, joka tullee vasemalta puolelta. Vaalit hän voitti 50,4 prosentiila.

Uusi 62 vuođen ikhäinen presidentti luppaa issoi muutoksii maahan. Colombiassa oon jo pitkhään ollu

– Tästä päivästä saakka Colombia tullee muuttumhaan. Tođelinen muutos, joka johtaa meiđän mooliin: rakkhauđen, ymmäryksen ja vuoropraatin politikkhiin, sannoo uusi presidentti.

Afghanistanissa ainaki 1000 ihmistä kuoli maanvapinassa. Vapina tapahtui keskiviikkona, ja sen voima oli 5,6. Paikalinen päätösvalta uskoo, ette kuolleita tulhaan löytämhään vielä lissää.

Norja oon antanu viisi miljuunaa kruunuu Punaiselle Ristile, jotta se saattais auttaa maata tuhon jälkhiin.

Franskan parlamenttivaalit ei menny vahvasti maan presidentti Emmanuel Macronin partiile. Hallitusalliansi «Sammen!» sai tyhä 246 plassii, joka oon kaukana 289 paikasta, joka olis antanu alliansile isoiman osan parlamentin paikoista. Franskan isotingassa oon nimittäin 577 paikkaa, ja nyt parttii häyttyy tehđä enämpi yhtheistyötä muitten parttiitten kans.

Oikkeistolainen «Kansalinen kokhiinpano» oon nyt maan toiseksi issoin parttii 89 paikala. Nupes sai 142 paikkaa.

USA tullee vahvistamhaan sen aselakkii. Politikkarit tulthiin assiista yksmielisiksi monen ampumistappauksen jälkhiin, jokka varsinki oon tapahtunnu kouluissa viimi vuosina. Viimisin ja suurin tapahtui Texasissa, ko mies tappoi 19 koululaista ja kaksi opettajaa.

Lakiehđotus, jonka puolesta USA:n isotinka Senaatti äänesti, tullee tekkee suurii muutoksii nykyisheen lakkhiin. Muun muassa alle 21-vuođen ikhäisten oon vaikkeempi ostaat asheita, ja psykoloogiset tervheyspalvelut ja kouluturvalisuus tullee saamhaan enämpi rahhaa.

Nyt lakiehđotus tarvittee ennää presidentti Joe Bidenin allekirjoituksen. Hän oon toivonu vielä tiukempaa aselakkii, mutta oon tytyväinen, ette senaatti sai muutoksen läpi.

Ukraina ja Moldova oon nyt ehđola EU:n uusiksi jäsenmaiksi. Sen vahvisti Charles Michel, Eurooppa raatin johtaaja, tääpänä EU:n huippumöötissä Brysselissä.

Seuraavaksi maila oon eđessä viralinen hakuprosessi, joka tullee näyttämhään jos maat tullee saamhaan viralisen jäsenyyđen.