Teknilisten probleemiitten takia filmi tuli ulos vasta tiistaina.
Kotimaa
Tääpänä, 24. fepruaarikuuta, oon vuosi siitä ko Venäjä hyökkäs Ukrainhaan ja aloitti sođan maitten välilä. Päivän takia monissa Norjan kaupungiissa järjestethäänki tukitapattumia, ja Isotinka oon esimerkiksi nostanu Ukrainan flakun tankhoon ette se saattais näyttäät sen tuven maale.
Tiistaina 40 vuođen ikhäinen mies freistas tappaat toisen miehen Furuset staadionin eđessä Oslossa. 30 vuođen ikhäinen mies ei kuolu hyökkäyksessä, mutta tekkiijää syytethään tappamisen yrittämisestä.
Ase jota mies käytti hyökkäyksessä oli autokivääri. Hänen oon tuomittu kans ennen rikoksista ja poliisi uskoo ette hänelä olis kontaktii rikolismiljöösseen.
Monniin historiikkiiin takia Norjan puolustusvoimat oon tällä viikola saanu paljon kritikkii sen tavasta hoittaa seksuaalissii häirintä tappauksii. Monet tappaukset, missä vaimo oon kokenu seksuaalista häirintää puolustusvoimissa, ei nimittäin koskhaan ole tullu päivänvalhoon eli eđeny poliisille.
Tämän takia moni nyt sannooki ette Norjan puolustusvoimissa ellää kulttuuri, missä vaimoin häirintä olis normaalii.
Puolustusvoimhiinjohtaaja Eirik Kristoffersen ei halluu sannoot ette puolustusvoimissa olis olemassa tämmöinen kulttuuri, mutta meinaa ette tappaukset, jokka nyt oon tullu päivänvalhoon, oon vakavii.
Norjan kuningas Harald täytti tiistaina 86 vuotta. Hän oon ollu Norjan kuningas vuođesta 1991, ja sai kruunun hänen isältä, Kuningas Olavilta.
Monet saamelaiset nuoret oon istunu Öljy- ja energiadepartementin eđessä usheeman päivän koska het vastustethaan Fosen-assii Trøndelagissa.
Siitä oon nimittäin 500 päivää ko Norjan Korkkeinoikkeus päätti, ette Norjan staatti rikkoo saamelaisten oikkeuksii sen 150 tuuliturbiiniila, jokka seissoo Fosen-plaanala Trøndelagissa. Tuuliturbiinit seissoo kuitenki vieläki Fosen-plaanla nyt 500 päivän jälkhiin, ja siksi saamelaiset nuoret nyt osoitethaan heiđän meininkkii.
– Tuuliturbiinit häydythään reppiit pois, ja plaana pittää anttaat takaisin Fosen-saamelaisile, sannoo Ella Marie Hættæ NRK:le.
Mailma
USA:n presidentti Joe Biden kylästeli maanantaina Ukrainan pääkaupungissa, Kyivissä, ensimäistä kerttaa sođan alkamisen jälkhiin. Sielä hän kohđatteli maan presidentti Volodymyr Zelenskyjin, jonka jälkhiin maan johtaajat praatathiin muun muassa avustuksen ympäri mitä USA anttaa Ukrainale.
Biden ilmoitti ette USA tullee tukemhaan Ukrainaa niin kauan ko sille oon tarve, ja lupas ette seuraava apupakka tullee olemhaan 5 miljarttii kruunuu.
Kyivin jälkhiin Biden palas takaisin Puolhaan missä hän piti saarnan maan kansalaisile. Saarnassa hän sannoi, ette Kyiv seissoo vieläki pystyssä, mutta vastas kans Venäjän presidentti Vladimir Putinin saarnhaan, jonka hän oli pitäny varhain tiistaina.
– Västi ei suunnittele hyökkäämistä Venäjälle niin ko Putin sannoi tääpänä, sannoi Biden muun muassa saarnassa.
Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin piti hänen joka vuotisen saarnan maan kansalaisile. Saarnassa hän muun muassa muisteli sen ympäri miksi se oli välttämätöntä aloittaa hyökkäys Ukrainhaan 24. fepruaarikuuta, ja kunka sota oon nyt uhka koko Venäjän olemassa olole.
Hän kans sannoi ette västi oon syypää sođan jatkumisele.
Maanantaina Turkkian ja Syyrina plaanala tapattui uusi kova maanvapina, jossa ainaki 294 vahingoittu ja 11 ihmistä kuoli.
Kaksi viikkoo sitte plaanala tapattui hirmuisen suuri maanvapina, jossa kuoli yli 21 000.
Hei!
Met NRK Kväänilä kojema, ette se oon tärkkeetä kirjoittaat artikkeliita kans kvääniksi. Siksi kans tämä artikkeli oon kväänin kielelä. Halluutko sie kyssyyt jotaki meiđän sanavalinoista tahi olisiko sinula ollu parempi alternatiivi? Lähätä meile e-postii niin kehitämä yhđessä NRK Kväänii paremaksi!
