Viikon tärkkeimät uutiset

Kotimaa

Tääpänä hallitus oon päättäny varmistaat maan sähköturvan uushiin lakhiin avula. Se meinaa, ette uuđet reekelit tullee varmistamhaan, ette sähköfirmoila oon aina tarpheeksi vettä sähkön luomisheen – nyt ja mahđolisena kriisiaikana.

Syynä hallituksen päätökselle, oon Norjassa ollu sähkökriisi, jonka takia sähköä piti melkhein alkkaa säästämhään niin ettei se loppuis.

Hallitus ilmoittaa, ette päätös ei tule vaikuttamhaan korkkeesseen sähkön hinthaan, mutta oon luvanu tulla ulos uushiin avustusten kans heti.

Maanantai iltana Uslun Nydalenissa tapahtui ampumistappaus. Tappaus tapahtui katuköökissä, minne mies oli tullu asheen kanssa ja ampunu miestä päin tiskin takana. Kukhaan ei loukkantunnu ampumisessa, mutta tekkiijää eppäilhään tappamisen freistaamisesta.

Poliisi ei ole vielä saanu kiini eppäilty miestä, mutta oon esimerkiksi freistanu löyttäät miehen asheen Akerelvasta.

Tervheysministeri Ingvild Kjerkol vaati komuunitta parantamhaan niitten vanhushoittoo hänen joka vuotisessa saarnassa komuuniitten intressijärjestö KS:le. Vanhushoito oon ollu Norjassa huono pitkhään, ja NRK oon muun muassa paljastannu, ette melkhein puolet vanhushoiđon asukkhaista ei saa tarpheeksi ruokkaa.

Moni oon kuitenki antanu kritikkii Kjerkolin saarnan ympäri, ja vaattii hallituksen tehđä itte enämpi tilan parantamiseksi.

Uslun universiteettisikhuushiin ABC-klinikki suljethaan 4. marssikuuta. Se oon maan tunnettuin synnytysklinikki, joka tarjoo luonolissii synnytksii. Sulkemisen syyksi oon ilmoitettu ekonomiset syyt, joitten takia universiteettisikhuusi sulkkee kahđesta neljheen synnytysklinikkii.

Päätös oon saanu paljon kritikkii niin klinikin työteliijöiltä, ette politikkariilta.

Nousu viikola ruovan hinta tullee taas nousemhaan Norjassa. Niin ilmoittaa ruokaputikit ja ruovantoimittaajat, ja nimmee syyksi muun muassa korkkeet sähkön ja öljyn hinnat.

Mailma

Suomi halluu vieläki hakkeet Nato-jäsenyyttä yhđessä Ruottin kans. Niin sannoi Suomen ulkoassiinministeri Pekka Haavisto tiistaina sen jälkhiin, ko Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti, ette Ruotti ei häyđy ođottaat maan tukkee sen Nato-jäsenyyttä kohthaan.

Ruottin ja Turkin välit muuttui huonomaksi sen jälkhiin ko koraani poltethiin Turkin ambassadöörin eđessä Stockholmissa lauvantaina. Erdogon ei näje, ette Turkkia saattaa tukkeet maan jäsenyyttä, joka anttaa tämmöisen tapattuu sen ambassadöörin eđessä.

Suomen ulkoassiinministeri sannoi ensin Erdoganin ilmotuksen jälkhiin, ette Suomi häyttyy piian hunteerata jäsenyyđen hakkuu ilman Ruottia, mutta ilmoitti hiljemin, ette se tullee menemhään Nathoon yhđessä Ruottin kans.

– Met näjemä ette yhtheinen tie Nathoon oon vieläki mahđolinen Suomele ja Ruottile, ja met häyđymä tehđä kaiken met saatama sen etheen.

Usheet maat lähättäät panssarikulkuneuvoi Ukrainhaan. Sen net päätethiin sen jälkhiin, ko Tyskä antoi luvan ja näin mahđolisuuđen tyskäläisten Leopard 2-panssarikulkuneuvoin antamisele Venäjää vasthaan olleevalle maale.

Tyskä ei ole aijemin halunu anttaa luppaa kulkuneuvoin lähättämisele Ukrainhaan, koska se ei ole halunu olla myötä sottaa. Nyt se oon kuitenki muuttanu meininkkii, kun kans USA oon luvanu lähättää ommii 31 Abrams M1 panssarikulkuneuvoi.

Tyskän luvan jälkhiin kans muut maat, joila oon Leopard-kulkuneuvoi, oon saattanu lähättäät niitä Ukrainale. Sen meinaa tehđä muun muassa Norja ja Puola.

Uuđenvuođen jälkhiin USA:ssa oon ollu jo 38 isompaa ampumistappausta CNN:n jälkhiin. Viimisin tapahtui tiistai yönä Norjan aikkaa, ko mies aloitti ampumisen maanpruukila Kaliforniassa, ja jatkoi kolmen kilomeetterin päähän lastipiilin lastipaikale. Yhtheensä seittemen ihmistä kuoli hyökkäyksessä.

Kalifornian pölästättäny tappaus tapahtui tyhä joitaki päivii siitä, ko yksitoista ihmistä ammuthiin Los Angelisissa.

USA:n presidentti oon luvanu uusii lakkii, jokka saattais estäät tämmöiset tappaukset. Yksi niistä oon asetluvan nosto 21-vuotheen.

Estoniasta ja se uppoomisesta oon tullu lissää informasuunii. Uuđen tutkimuksen jälkhiin, jonka suomalainen, ruottalainen ja eestiläinen kommisjuuni oon tehny, ei ole olemassa minkhäänlaissii merkkii siitä, ette Estonia olis uponu törmähyksen tahi räjähdyksen takia.

Kommisjuuni uskoo, ette laiva ei yksinkertaisesti ollu tarpheeksi hyvässä kunnossa merimatkhaan.

– Jos reekeliitä oltais seurattu, oon se melko selkkeetä, ette tämä onnettomuus ei olis koskhaan tapahtunnu, sannoo kommisjuunin johtaaja Jonas Bäckstrand.