Viikkouutiset kvääniksi

Norja

Norjan hallitus, Tervheysdirektoraatti ja FHI piđethiin pressitapattuman maan koronatilasta tääpänä kello 12.30. Universiteetit, korkkeekoulut ja koulut alethaan toimiit tavalisesti. Muuten jälleenaukaisemista häydythään lykätä niin kauan ko kaikki raavhaat oon saanu vaksiinitarjouksen.

Tämä meinaa viikkoo 5.-12. septemperikuuta.

– Monet oon saanu jo vaksiinin, mutta viimi viikoila tartuntaluvut oon kassu noppeesti. Noppeemin Norjassa ko monessa muussa maassa, sannoo FHI-tirehtööri Camilla Stoltenberg.

NRK tuli tällä viikola ulos uuđen supermittauksen kans. Ennen isotinkavaalii 13. septemperikuuta tekkee NRK nelje supermittausta rinkkaamala 600 ihmisille per vaalilääni ja kysymälä mitä puoluetta het meinathaan äänestäät.

Yhtheensä 11 400 ihmistä vastathiin augustikuun supermittauksheen. Alla sie näjet kunka tulos oon muutunu sitte viime mittauksen, joka piđethiin juunikuussa.

Tuorestaina oli 70.808 ihmistä äänestäny ennakhoon isotinkavaaleissa, ilmoitti Vaalidirektoraatti. Ennakkoäänestys alkoi tiistaina 10. augustikuuta.

Meinaatko sie ottaat koronavaksiinin ja äänestäät ennakhoon? Sie saatat tehđä molemat yhtäaikkaa Tønsbergissä. Ensi maanantaista alkkain se oon mahđolista sekä äänestäät ette ottaat koronavaksiini vaksiinihallissa. Komuuni kuttuu tarjousta ”Stikk og Stem” joka meinaa ”Pisto ja Äänestys”.

Perunassa tuli käythöön uuđet koronarajoitukset. Syynä oon kassuuvat tartuntaluvut ja neuvot, jokka kaupunki sai FHI:lta. Perunassa kaikki häydythään nyt käyttäät suumaskia ja kylässä ei saa olla enämpi ko 10 henkkee.

– Kuka tahansa saattaa nyt saađa koronan missä tahansa, sannoo kaupunkiraatinjohtaaja Lubna Jaffery.

Koronan takia nuuskan myyntö oon kassu Norjassa. Ruotsin rajat oon ollu kiini melkhein koko kesän, ja norjalaisten oon häytyny ostaa nuuska kotimaasta.

Mailma

Afganistanin tila oon sangen epävarma. Sen jälkheen ko USA ja Nato veti joukot pois maasta, oon Taliban alkanu hallita sitä enämpi ja enämpi. Taliban hallittee nyt monia isoja kaupunkkiita, esimerkiksi Heratia ja Ghaznia. Tuorestaina het saathiin kans Afganistanin toiseksi suuriman kaupungin, Kandharin.

Anonyymi lähde oon muistelu, ette maan hallitus oon ehđottanu vallan jakkoo heiđän ja Talibanin välilä. Vielä ei ole tiettoo ottaako Taliban tarjouksen vasthaan.

Monet maat ei nyt lähätä turvapaikanhakkiijoita, jokka ei ole saanheet turvapaikkaa maasta, takaisin Afganistaniin maan tilan takia. Näin tekkee muun muvassa Tanska, Saksa, Sveitsi ja Nederlandi. Moni maa oon kans alkanu anttaa afganilaisile, jokka tekkee töitä sille maale, turvapaikan maasta.

Yli 800 ihmistä oon kuollu koronhaan Venäjälä. Se oon korkkein luku maassa koko pandemian aikkana. Luku meinaa ette yhtheensä maasa oon kuollu 168 049 ihmistä, joka oon korkein luku koko Euroopassa.

Italiassa mitathiin 48,8 graadin lämpötila Sicialian päätösvallan jälkhiin. Jos se oon tosi, oon se uusi Euroopan lämpöennätys. Entinen lämpöennätys mitathiin 1977 Hellasin Eleusissa, jossa lämpötila oli 48 graadii.

ECDC:n uudela koronakartala Norjan Viken fylkki oon muuttu vihriistä oranssiksi. Niin teki kans Nordlandin ja Rogalandin fylkit. Suomi, Tanska ja Ruotsi oon eđelheen oranssiita. Lisäksi Pohjois-Ruotsi oon nyt punainen.

Suomessa registreerathiin 1024 uutta koronatappausta eilen tuorestaina. Se oon korkkein luku maassa koskhaan. Syy korkkeele luvule oon deltavariantti, sannoo Suomen tervheyspäätösvalta.

Viikko sitte staatsministeri Sanna Marin ilmoitti plaanasta ottaa vaksiinipassi käythöön. Se tarkottais ette esimerkiksi restaurantthiin ei pääsis ilman passia. Suomi alkkaa kans anttaat koronavaksiinin 12-16 ikäisile nuorile.

Kliima

Maanantaina ensimäisheen kerthaan seittemheen vuotheen FN kliimapaneli tuli ulos uuđen kliimaraportin kans.

Raportissa seissoo, ette maapallon keskilämpögraadi oon noussu noin 1,1 °C, ja ette ihminen ja ihmisen toiminta oon lähes ainua syypää tähän. Kliimamuutos oon nyt noppeempi ja isompi ko koskhaan ennen, ja lämpögraadin nousun takia esimerkiksi ekstreemisäät oon ja tullee ylheistymhään ympäri mailmaa.

Esimerkiksi Algeriassa ja Californiassa oon nyt kovat mettäpalot, ja muun muvassa Saksassa tulvat ja maanvierimät oon tappanu monia.

Kliimapaneeli meinaa, ette se tullee olemhaan nyt hirmuisen haastavaa ulettuut Pariisin kliimasopimuksen mooliin. Moolina oon ollu, ette maapallon keskilämpögraadi ei saa nousta yli 2 graadii, mielhuusti ei yli 1,5 graadii. Se ei ole kuitenkhaan mahđotonta.

FN:n sekretääri António Guterres sanoi paneelissa, ette kaikkien maiđen häydythään lakata käyttämästä fossilisii polttoainheita.

Kliimaaktivisti Greta Thunbergile raportin tulos ei ole yllätys.

– Se tyhä näyttää ette met olema kriisitilassa, kommentoi Thunberg raporttii sosiaalisessa mediassa.

Norjan staatsministeri Erna Solberg taas sanoi, ette kliimamuutos oon isoin probleemi josta mailma häytyy klaarata.

– Ette met saatama estäät tämän, me häydymä

Miljööpuoluet MDG oon saanu 200 uutta jäsentä FN:n kliimaraportin jälkheen.

Golfvirta saattaa pysättyyt kokonhansa. Tällä olis hirveet vaikutukset Länsi- ja Pohjois-Euroopan kliimhaan, sannoo Nature Climate Change-aviisin tutkimus. Virta oon heikompi ko ennen ja tähän suurin syy on kliimanmuutos.

Meiđän mailma

Ei kestä ennää kauan ko Vadsø museum – Ruija kvenmuseum taas aukaisthaan. Museumi lähäti viimi perjantaina pressimellinkin NRK Kväänile ja muisteli ette työ uuđen näyttelyn «Kohtaaminen Jäämeren kans – Møtet med Ishavet» oon vielä kesken, mutta ette se tullee heti.

– Met ođotama niin ette met saama näyttäät teile näyttelyn, jonka kans met olema työskenely niin kauan, sannoo musemumin osastojohtaaja Mia Krogh.

Hver fredag publiserer NRK Kvensk de viktigste nyhetene fra siste uke på kvensk. Hva slags nyheter vil du lese på kvensk? Tips oss!