Hopp til innhold

Halluutko oppiit vähäsen kväänii? Uusi tarjous NRKlta

Nyt saatethaan koulun ja lastentarhoin lapset ja nuoret auttaat sinnuu oppimhaan vähäsen kväänii. NRK Kvääni oon saanu nuoret myötä laittamhaan 26 lyhykäistä videoo. Niistä saatat oppiit muutamppii kväänin sannoi ja lyhykäissii setninkkii, mitä saatat pittäät jokapäiväsessä elämässä.

Barn ved Bærtua barnehage

Lemmijoven Marjapounun kvääninosan Variksenmarjantuvan lapset oon auttanheet NRK Kväänii laittamhaan oppimavideot.

Foto: Laila Lanes / NRK

Videot panhaan NRK Kväänin nettilaijale koko tämän vuoen aijan.

Lapset kekkä oon oppimassa kväänii Marjapounun lastentarhaassa Porsangissa ja Kaivuonon Olmavankassa oon olheet myötä ko filmathiin.

– NRK oon nasjunaalisesti velvolinen ette anttaat tarjouksen kväänin/norjansuomalaisele minoriteetile. Monta vuotta oli P2n radiolähätys Pohjas-Norjassa ainua tarjous, mutta ko vaihetethiin dabhiin ennen jouluu 2017, tämän lähätyksen panthiin alas teknisistä syistä. Tiiämä kans ette usseemat käytethään ennen kaikkee nettii ja mobiilii ko het haluthaan löyttäät hyvvää sisälystä, sannoo distriktinredaktööri, Nina Einem.

Pizzaspisere i Manndalen

Pizzan paisto kväänin paakariuunissa oon yksi settingista, mitä NRK oon pitänyt Olmavankassa, missä kväänin kielen koululaiset olthiin myötä ko filmathiin. Vasemalta Iver Hansen, Adam Eriksen, Peder Hovdenak, Kristoffer Myrland ja Levi Vangen.

Foto: Laila Lanes / NRK

Sen tähen NRK aukasi desemperikuussa 2017 uuen tarjouksen kvääniile ja norjansuomalaisile, nettilaijan NRK Kvääni: www.nrk.no/kvensk. Nettilaijan oon otettu hyvin vasthaan, ja nyt laajenamma tarjouksen.

Tarvittemma materiaalii lapsile ja nuorile

Ennen ko nettilaijan panthiin alule, NRK kysyi monilta mitä het haluthaan uuele nettilaijale. Siitä saathiin tieon ette tarvithaan sisälystä ja materiaalii mikä ottaa vaarin kväänin kielestä ja lujittaa sitä. Erittäinki se jällää sisälystä mikä puhuttellee lapsii ja nuorii ja vanhiimiita.

– Tämä oon vaattiiva, muun myötä koska tyhä muutamat nuoret saatethaan kväänin kieltä. Mutta monet ihmiset oon ottanheet kontaktin meän kans – monet heistä kvääninsukuset – kekkä haluthaan oppiit muutaman kväänin sanan ittehele tahi omile lapsile, sannoo Einem.

Sen tähen NRK oon satsanu ja laittanu kväänin kielen oppimavideoita lapsile ja nuorile, tahi raavhaile kekkä haluthaan oppiit vähäsen kväänin kieltä.

Olima yhtheensä kaheksen päivää yhessä Olmavankan lasten- ja nuoriinkoulun koululaisten kans ja Marjapounun lastentarhaan kväänin osan Variksenmarjantuvan lapsiin kans Lemmijovessa, kekkä kaikin oon oppimassa kväänin kieltä. Erilaisten jokapäivästen situasjuuniin kautta het opetethaan meile helppoi sannoi ja setninkkii.

Barna i kvensk avdeling Bærtua barnehage

Lemmijoven Marjapounun kvääninosan Variksenmarjantuvan lapsila oli toisenlainen viikko, ko heän tykönä käythiin sekä NRK ja kruununprinssi.

Foto: Laila Lanes / NRK

Soma olla myötä

Het kekkä oon olheet myötä tässä prosjektissa, sanothaan ette se oon ollu soma.

– Halusimma olla myötä tässä prosjektissa koska tarvithaan kväänin kielen oppimateriaalii. Tämän met koema joka päivä. Tämä oon fiini tapa auttaat, ja samala lapset saahaan tuntteet ylpeyttä kväänin kielestä ja kulttuurista. Met saatama jotaki mitä toiset haluthaan oppiit! Tämä oon rohki soma elämys lapsile, minkä het jajethaan yhessä. Met tykkäämä ette yhtheyen tunnet ja identiteetti kväänin kieltä ja kulttuurii varten oon tärkkee jakkaat ja sauttaat meän lastentarhaan kvääninosassa, sannoo Variksenmarjantuvan pedagooginen johtaaja, Maija Lindbäck. Hänelä oon ittehelä kväänin juuret, ja nyt hän oon oppimassa kväänin kieltä.

Hän sannoo ette sekä raavhaat ja lapset olthiin späntit siitä, mitä tästä piti tulla. Se oli erikoinen viikko, ko sillon kruununprinssi Håkon kävi Norjan ainuassa lastentarhaassa missä oon kvääninkielinen osa.

– Lapset ja met täyet olthiin späntit, ja täynä ootuksii. Met täyet olema imponeerattu lapsista. Vähän aijan päästä het sanothiin: «Se mennee juuri hyvin ette het filmathaan. Olema harjaantunheet heihin!»

Kans Olmavankan poijat tykäthiin ette tämä oli jännittäävä.

– Se oli soma ja opima paljon, sannoo yksi heistä, Kristoffer Myrland.

NRKle se oon ollu tähelinen prioriteerata kväänin kieltä ja kulttuurii kans lapsiin ja nuoriin kesken.

– Toivoma ette tämä inspireeraa sekä lapsii, nuorii ja ravhaita ottamhaan käytthöön kväänin kielen. Piian meän videot innostethaan usseimppii oppimhaan kväänin kielen, sannoo Nina Einem.

Yhelekhään lapsista, kekkä oon myötä, ei kväänin kieli ole ensikieli. Se meinaa ette jokapäiväsessä puhheessa het piethään usseesti norjaa.

Mikkä dialektit?

NRK Kvääni tykkää ette se oon ollu vaattiiva valita oikkeen dialektin, eli varieteetin, miksi Tromssan universiteetin entinen ensiamanuensis Eira Söderholm käskee sitä. Hän oon kirjottannu kväänin kielen grammatikin.

Siinä hän jakkaa kielen kolmheen variantthiin, tahi niin ko hän sannoo – varieteetthiin, praktisessa kielenopetuksessa Tromssan universiteetissa. Nämät oon:

  1. Porsangin ja Raisin varieteetti
  2. Varenkin varieteetti
  3. Jokivarsitten varieteetti.

– Oppimavideoissa olema pitänheet jokivarsitten varianttii Olmavankan koululaissii varten, ko het oon oppimassa sitä varieteettii. Ja ko Lemmijoven lapset opithaan Porsangin varieteettii, olema pitänheet sitä sielä.

Ihmiset kekkä oon harjantunheet puhumhaan kväänin kieltä saatethaan kuitenki löyttäät erotuksii omasta kielestä. Kielessä oon variasjuunii paikasta paikkhaan, ja se löyttyy kolme erilaista päävarianttii kväänin kirjotuskielessä.

Oversatt av Kvensk institutt.