Usheempi kommuuni halluu saađa norjalaistamispolitikkisentterin 

– Mie meinaan ette semmonen sentteri sopis hyvin Vesisaarheen.

Niin sannoo Wenche Pedersen (Ap), Vesisaaren sananjohtaaja. Hän praattaa sentterin ympäri jonka Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni mainittee heiđän raportissa.

Kommisjuuni kirjoittaa ette se olis tarpheen perustaat sentteri joka tekis töitä norjalaistamispolitikin ja sovintoassiitten kans.

Ja Vesisaaren sananjohtaaja meinaa ette tämmöinen sentteri häytyis olla hänen komuunissa, joka kans tunnethaan Norjan kvääniin pääkaupunkinna.

– Lisäksi meilä oon rakenus joka olis sille hyvä paikka, ja jolla olis sille passaava historiikki, sannoo hän NRK:le telefoonissa.

Luo uussii työpaikkoi

Rakenus minkä ympäri Pedersen puhhuu oon rauhotettu kväänin/norjansuomalainen maanpruuki Bietilægården joka makkaa Vesisaaren Ulkokaupungissa.

Se oon paikalinen Arbeiderparti joka ehđotti sananjohtaaja Pedersenile ette hän häytyis tehđä töitä sen etheen ette sentteri saatais maanpruukhiin, jonka Vesisaaren museumi tääpänä omistaa.

Niin muisteli ensimäiseksi iFinnmark.

– Rakenuksen täyttäminen sisälykselä olis hyvä assii. Mie meinaan ette se oon tođela hyvä ehđotus, sannoo sananjohtaaja.

Se oon kuitenki vielä epävarmaa jos Norjan staatti eđes meinaa perustaa tämmöistä sentterii.

Ennen ko Isotinka tekkee päätöksen sen ympäri, oon se Isotingan Kontrolli- ja pohjalakikomitea joka käy kommisjuunin raportin läpi ja anttaa sen omat ehđotukset.

Mutta jos kans komitea ja Isotinka meinaa ette tämmöinen sentteri häytyis perustaat, meinaa Pedersen ette Vesisaari ja Itä-Finmarkku oli sille oikkee paikka.

– Vesisaari oon yksi niistä komuuniista jokka oon menettänny paljon staatin työpaikkoi, sannoo hän.

– Samassa ko se luođhaan uussii staatin työpaikkoi olis se luonolista kattoo Itä-Finmarkkuu päin, meinaan mie. Varsinki näinä aikoina ko se puhuthaan meiđän rekiuunin haastheista.

Sentraali paikka

Vesisaari ei kuitenkhaan ole ainua komuuni joka haluis saađa sentterin.

Yykeä oon nimittäin jo vähän aikkaa tutkinu mahđolisuutta perustaat tämmöinen sentteri heiđän komuunin – jo kauan ennen kommisjuunin anbefaalinkkii.

– Se mitä Yykeän komuuni halluu tiettäät oon oonko se mahđolista saađa semmoinen sentteri komuunhiin, joka olis niin tietosentteri ette museumi. Semmoinen joka saattais anttaa lissää tiettoo norjalaistamispolitikin ympäri.

Sen sannoo Rolf Johansen joka tekkee töitä komuuniile tämän assiin kans. Ja ainaki nyt hän saattaa anbefaalata sentterin perustamista Yykeähän.

– Yykeä oon pitkän aijan ollu plaana missä kolme kulttuurii, kvääni, saami ja norja, oon eläny yhđessä. Se oon kans komuuni joka ehkä oon kokenu eniten norjalaistamispolitikkii, muistelee Johansen.

Lisäksi hän ottaa esile komuunin paikan kartala.

– Yykeä oon Tromssan naapuri, ja mie näjen ette universiteetila tullee olemhaan tärkkee rooli tulevaisuuđen työssä sovinon ympäri.

Ko se koskee mahđolista paikkaa sentterille, ottaa Johansen esile Solhovin joka muun muassa oon ollu kansankoulu.

Se rakenethiin 1924, oon Pohjais-Norjan suurin puurakenus, ja jota käytethiin muun muassa kväänilasten ja saamelaisten lasten norjalaistamisheen.

– Solhov oon rakenus jolla oon ollu tärkkee rooli norjalaistamispolitikissa.

Paljon työtä eđessä

Wenche Pedersen ei ole yllättynny ette kans muut komuunit haluthaan saađa sentterin.

– Se oon selvää ette ko kommisjuuni tullee tämmöisen ehđotuksen kans, oon usheemalla intressi saađa se. Sen kans met häyđymä elläät.

– Tulleeko sentteristä osa syksyn vaaliluppauksii?

– Vesisaaren Arbeiderparti ja koko poliittinen päätösvalta tekkee töitä sen etheen ette met saisima lissää staatin työpaikkoi, sannoo sananjohtaaja.

– Siksi se oon luonolista ette met otama tämän nyt esile ja hiljemin kans otama sen myötä kommuunistyyrhiin.

Johansenin tutkimus sen ympäri saattaako komuuni ottaa vasthaan tämmöisen sentterin, otethaan esile komuunin styyrissä syksylä.

– Se mikä oon ainaki selvää oon ette Solhovin sentterin fookus ei tyhä olis kväänit, saamelaiset ja mettäsuomalaiset, mutta kaikki mitä kommisjuunin työ oon pitäny sisälä.

Niin Pedersen ette Johansen sannoo ette se kuitenki vaattii paljon työtä ette nasunaalinen sentteri norjalaistamispolitikin ympäri saađhaan Vesisaarheen, Yykeähän – tahi jonnekki muale.

– Se oon selvää ette meilä olis mahđolisuus ottaat sentteri vasthaan, mutta se häyttyy selvittäät kuka sentterin esimerkiksi tullee omistamhaan. Se ei ole komuunin normaali tehtävä, sannoo Johansen.

– Met olema valmhiita, mutta ennen sitä met häyđymä praatata ja suunitella paljon. Häyttyy esimerkiksi puhhuut museumin kans ja saađa selvile mitä Isotinka meinaa sentterin ympäri. Tämä tullee olemhaan pitkä mutta tärkkee prosessi, sannoo Pedersen.