Hopp til innhold

Pohjais-Tromssa saattaa piian olla ensimäinen kväänin hallintaplaani: – Iloinen mellinki  

Pohjais-Tromssa saattaa piian olla maan ensimäinen kväänin kielen hallintaplaani. Nelje kommuunii tulhaan nyt kattomhaan kunka se saatethaan totteinuttaat.

Eva Torill Skogstad er leder i kvenpolitisk utvalg ved Kåfjord kommune.

Eva Torill Skogstad oon Kaivuonon kväänipoliittisen lautakunnan johtaaja.

Foto: Tomi Vaara / NRK

– Se oon iloinen mellinki, sannoo Eva Torill Skogstad.

Hän oon maan ainuan kväänipoliittisen lautakunnan johtaaja, joka makkaa Kaivuonon komuunissa.

Perjantaina 14. juunikuuta Nord-Tromssan interkomunaali poliittinen raati nimittäin päätti ette het tulhaan hakemhaan rahhaa alkuprosekthiin jonka päämoolina oon tulla maan ensimäiseksi kväänin kielen hallintaplaanaksi.

Siitä kirjoitti ensimäisenä Ruijan Kaiku.

Skogstad sannoo ette het ei ole vielä praatanu assiista lautakunnassa, mutta uskoo ette kaikki jäsenet oon sikkaristi iloissii päätöksen ympäri.

– Tämmöinen prosekti saattais tođesti auttaa kväänin kielen ja kulttuurin revitaliseerauksessa, sannoo lautakunnan johtaaja.

Tuo kväänin kielen näkkyyväksi

Se oon Naavuonon, Raisin, Kieruan ja Kaivuonon sananjohtaajat jokka kuuluthaan Pohjais-Tromssan interkomunaalhiin poliittisheen raathiin.

– Met toivoma kattoot minkälaissii mahđolisuuksii se löyttyy ette met saama kväänin kielen enämpi framile.

Niin sannoo Kaivuonon sananjohtaaja Bernt Eirik Isaksen Lyngstad (Ap)

– Se oon tärkkeetä ette joku tekkee sen ja silloin Pohjais-Tromssan raati saattaa olla ensimäinen.

Bernt Eirik Isaksen Lyngstad

Kaivuonon sananjohtaaja Bernt Erik Isaksen Lyngstad, joka kans oon Pohjais-Tromssan interkomunaalin poliittisen raadin jäsen.

Foto: Dan Robert Larsen / NRK

Sananjohtaajan jälkhiin ei se kuitenkhaan ole vielä sikkari miltä kväänin hallintaplaani tullee näyttämhään. Siksi alkuprosektin moolina oon esimerkiksi kattoo erilaissii mahđolissii mallii.

– Piian se malli kunka «saamelainen hallintaplaani» toimii, saattais toimii kans kväänin kielen kans, ja kunka met saatama pittää siitä huolta ja kehittäät sitä.

Luje norjaksi Vanhaasta kivestä oon tulli kväänin historiikin monumentti Kaivuonossa 

En kvernstein er avduket som monument over den kvenske historien i Kåfjord

Se oon kuitenki vielä liian varhain sannoo sen enämpää, meinaa sananjohtaaja.

– Mutta lastentarhaat ja koulut oon tietenki semmoissii plassii missä met tulema kattoo mahđolisuuksii saađa kväänin kieli vahvemaksi.

– Se oon tärkkeetä pittää huolta kväänin kielestä, siitä pienestä joka vielä oon jäljelä meiđän rekiuunissa. Se oon kans tärkkee kehittää sitä etheenpäin.

Toivoo nostoo

– Jos tämä prosekti tullee eđesauttamhaan ette kvääni saa vahveman aseman, olis se fantastista, sannoo Eva Torill Skogstad.

Eva Torill Skogstad

Eva Torill Skogstad uskoo alkuprosekthiin.

Foto: Tomi Vaara / NRK

Hän toivoo ette lastentarhaat ja koulut esimerkiksi sais prosektin avula pareman kväänin kielen tarjouksen. Niin ette hän sais kuulla elläävän kväänin kielen tulebai

– Minula oon iso usko siihen ette tämä alkuprosekti tullee nostamhaan kväänin kielen enämpi framile ko se oon tääpänä.

– Tästä tullee jännittäävää.

Luje norjaksi Nyt koululaiset saatethaan pyyttäät kväänin kielen opetusta jatkokoulussa 

Mattis Raappana Birkelund er en av de fire kvenske elever i Tromsø.