Kamppailu osana minoriteettinuorten arkkee

10 nuorta arktisen alan kunstnääriitä kokkoonuthiin Alattiohoon ko Young Arctic Artists 2021 näyttely saapui Länsi-Finnmarkun pääkaupunkhiin viimi pyhänä.

Näyttely oon vuođen 2021 versjuuni isomasta internasjonaaliista näyttelyprosjektista, jota lappilainen kunstnääriiten yhđistys Lapin Taiteilijaseura oon järjestänny vuođesta 2016 asti. Moolina oon nostaa kartale nuoria kunstnääriitä arktiselta alalta.

Vuođen näyttely oon totteutettu kvääni perspektiivistä ja sen järjestämisessä oon ollu myötä kaksi nuorta kväänimiljööstä, Katriina Pedersen ja Åsne Kummeneje Mellem.

• Luje näyttelystä norjaksi: Unge arktiske kunstnere eksperimenterer rundt ulike sider ved å kjempe

Kvääni perspektiivi

Se oli yksi ja puoli vuotta sitte ko Lapin taitelilijaseuran kaksi jäsentä, Savu Korteniemi ja Panu Johansson, otethiin kontaktii kvääniaktiviisti Pedersenhiin. Het oli juuri alkanheet vuođen 2021 YAA-näyttelyn kurattoriiksi ja halus, ette näyttely totteutthaan tällä kertaa kvääniin perspektiivistä.

Ette perspektiivi tulis tođela esile, toivothiin het, ette kurattorilaakissa olis kans nuorii ihmissii kväänimiljööstä. Näin het saathetais itte muistela mikä teema olis eriliikaisesti tärkkee nuorile kvääniile.

– Het otethiin kontaktii minnuu ja Åsnee, ja met lähđimä myötä näyttelyn järjestämisheen, sanoo Pedersen. Kummeneje Mellem oon kvääni kunstnääri, joka oon kans Kväänikunstnäärit liiton yksi perustaaja ja Kvääninuorten johtaaja.

Laakissa kaksi suomalaista ja kaksi kainulaista kurtatöörii alethiin hunteeraamhaan näyttelyle teemaa, joka olis jollakin tappaa pois kväänimiljööstä, mutta joka kans samala passais muile nuorile kunstnääriile arktiselta alalta.

– Met halusima ette näyttelyssä oon kvääniperspektiivi ilman, ette siitä tullee kvääninäyttely.

Teemaksi valithiin lopulta FIGHT / KAMPPAILU. Se oon tunne, joka oon osa kväänikansan elämää ko het yritethään säilyttäät ja kehittäät ommaa trađisjuunii, kieltä ja kulttuurii norjalaistamispolitikkiaijan jälkheen. Mutta se oon samala teema, joka oon tuttu assii muileki minoriteettiroikile.

– Kamppailu oon elämys eli tunne jonka met jajama monen eri minoriteettiroikan kans. Ihmiset saatethaan kans kamppaila monela eri tavoin. Se saattaa olla fyysistä eli sisäistä kamppailuu. Se saattaa olla kamppailu omasta identiteetistä eli jotaki vasthaan, sannoo Pedersen.

Teeman kautta Young Arctic Artists 2021:n mooliksi tuli lisätä arktisten äänien diversiteetiä ja näyttäät, ette sielä assuu kans ihmisiä, jokka ei ole majoriteettii eikä heitä räknätä alkupöräiskansaksikhaan. Näyttelyn kautta kunstnäärit saatethaan näyttäät millaisia kamppailuita het itte ja minoriteettiroikat käyđhään.

Usseita kamppailuita

Näyttelylä oli avajaiset Rovaniemelä septemperikuun alussa missä se kans oli esilä kuukauđen aijan. Ennen YAA-näyttelyt oon tyhä järjestetty Suomen Lapin pääkaupungissa, mutta nyt ensimäistä kerttaa se tuli kans Suomen rajjoin ulkopuolele.

– Näyttely, joka oon totteutettu kvääni perspektiivistä, häyttyy kans tulla likemäs kväänikansaa, sano kuratööri Savu Korteniemi.

Alattiohoon ja Alattio kunstnääriiten yhdistyksen lokaalhiin näyttely saapui viimi viikola. Ko lokaalhiin käy sisäle, oon se heti selvää, arktisen alan nuoret kamppailee usseela eri tavoila ja usseen eri assiin puolesta. Kuraratööri Kummeneje Mellem sannoo, ette näyttelyyn osalistuvat kunstnääriit oon onnistunu kattoot teemaa monesta eri vinkelistä.

– Myötä oon niin sisäistä ko ulkoista kamppailuu. Kamppailuu olla osa jotaki eli tulla nähđyksi. Kamppailuu pittää kiini omasta kielestä ja kulttuurista. Työt, jotka oon esilä näyttelyssä, käyđhään kaikki selvästi läpi teemaa.

Näyttelytöitä oon monnii erilaissii: oon tekstiilii, tekstii, videoo, kuvvaa ja maalitöitä.

Samala näyttely ja teema oon ollu monele kunstnääriile mahđolisuus tutkiit ommaa identiteettii ja histooriaa kunstin kautta. Kummeneje Mellem muistelee, ette myötä oon esimerkiksi työ, joka käy läpi torniojokilaksolaisten histooriaa Ruotsissa 1960-luvula.

– Näkkee, ette tämä oon tärkkee teema nuorile kunstnääriile arktiselta alalta.

Tutkii ommaa kväänin perinttöö

Koko arktinen ala oon myötä näyttelyssä. Kymmenen kunstnääriin joukossa on ihmissii Suomesta ja Norjasta, mutta kans Ruotista ja Venäjältä. Yksi kans Eestistä.

Vaikka näyttely oli avvoin kaikile nuorile kunstnääriile arktiselta alalta, oli moolina eriliikaisesti saađa myötä usseita nuorii kväänimiljööstä. 23-ikhäinen Maiya Syrstad Jerijervi oon yksi heistä. Hän oon alun alkkain pois Kirkkoniemestä, mutta stuđeeraa nyt kunstii Uslussa Einar Granumin kunstifaakikoulussa.

– Mie en ole ollu kunstnääri vielä pitkhään, niin se oon fiinii olla myötä.

Näyttelytyönä Jerijervilä oon maalityö Jerijervi/Jerijärvi jonka kautta hän tutkii ommaa kväänin identiteettii ja perinttöö. Sen hän oon saanu omiin sannoin hänen faarilta, joka oon kans myötä työssä.

– Näyttelytyö oon portrettimaalaus minun faarista ja hänen veljestä. Het molemat olthiin kainulaissii, mutta molemat kuoli äkisti sairautheen. Työ kuvvaa kunka joku assii saattaa ellää vaikka se oon jo kuolu – niinkö heiđän kväänin perintö minussa.

Kun näyttely oli Rovaniemelä, sai Jerijervi kans tehđä toisenki näyttelytyön Rovaniemen kunstimuseeumin seinhään. Se tullee pysymhään sielä pitkhään. Jerijervele kahđessa kunstinäyttelyssä myötä oleminen oon ollu hauska kokemus.

– Se oon ollu fiinii olla ”mailmankieroksela”, nauraa Jerijervi.

Kaksi viikkoa Alattiossa

Jos näyttelyn halluu nähđä, häyttyy Alattiohoon matkustaat nyt eli ensi viikola. Sen jälkheen se purethaan ja kamppailut oon kamppailtu.

Kummeneje Mellem toivoo, ette moni tulee katsomhaan näyttelyy.

– Mie meinaan ette kaikkien, jokka asuthaan Alattiossa, häyđythään tulla kattomhaan tämä näyttely. Sie tulet oppimhaan paljon uutta, ei tyhä kvääniistä, mutta kans muista minoriteeteista.