NRK-rakenuksen histooriasta tullee näyttely

– Sie saatat nähđä millainen se näyttely oon jos sie tahđot, sannoo konservatoori Tove Kristiansen ko hän kuljettaa meitä pitkin Vesisaaren museumin korridooriita.

Kvääniitten ja norjansuomalaisten museumila, joka jälleenaukaisi ittensä uuđen näyttelyn «Kohtaaminen jäämeren kans – Møtet med ishabet» kans viimi vuona, tullee heti saamhaan täysin uuđen näyttelyn, jonka NRK Kvääni saa nyt nähđä etukätheen.

Met tulema suuren valkkeen oven etheen, joka johtaa meiđät vanhaan raatiokontrollihuonheesseen. Rakenus, missä museumi tääpänä makkaa, oon nimittäin alunalkkakin ollu NRK Finmarkun kontturi.

– NRK Finmarkku ja tämä rakenus oon tärkkee osa kvääniitten ja norjansuomalaisten histoorii. Siksi se oon luonolista, ette met piđämä näyttelyn juuri täälä, sannoo Kristiansen ja näyttää meile huonheen, missä «NRK Finnmark – Rajala» näyttely tullee heti olemhaan.

Rakenus jonka häytyi yhđistäät Norja

Rakenus missä museumi nyt makkaa, rakenethiin piian toisen mailmansođan jälkhiin, vuosina 1948 ja 1949. NRK tuli kaupunkhiin jo vuona 1934 sen ensimäisen läänikonttuurin kans, mutta tarvitti uuđen lokaalin ko tyskäläiset pommas vanhaan kontturin vuona 1940.

Kaare Fostervoll, joka oli silloin NRK:n johtaaja, kuttu uutta rakenusta «rajavahđiksi norjalaisele kansalaissuđele ja demokraattisele kulttuurille».

– Se häytyi olla rakenus, jonka häytyi yhđistäät maa yhđeksi, ja tuođa esile norjalaista kieltä ja kulttuurii monikulttuurisela rajaplaanala, sannoo Kristiansen.

Huone missä uusi näyttely nyt oon, oon alkupöräinen raatiostudio missä kans makkaa kontrollihuone. Niitä NRK käytti 50-luvulta 2000-luvule saakka. Keskelä huonetta makkaa kans alkupöräinen kontrollipöytä vehkheitten kans, jokka oon eri aijoilta.

– Ja tämä oon alkupöräinen studiopöytä. Sama modelli oli kans käytössä Marienlystilä ja muila läänikonttuuriila koko maassa.

Siitä asti ko museumi aloitti rakenuksessa vuona 2016, sen jälkhiin ko NRK päätti muuttaat sieltä pois, oli plaanana pittää huolta sen histooriista. Nyt kontrollihuone oon laitettu uutheen uskhoon, ja Iso studiossa, mitä NRK Finmarkku käytti musikkistudiona, museumi järjestää aktiivisesti konserttiita ja muuta programii.

– Meile oon tärkkeetä tuođa rakenuksen histoorii esile. Ja siksi met haluamma nyt viimen aukaista studion ja kontrollihuonheen kans publikumile. Se oon ollu meiđän plaana pitkhään, sannoo Kristiansen.

Kamppheitten lisäksi jokka Vesisaaren museumi sai, ko se muutti rakenuksheen, aikkoo museumi pistää näytile muun muassa vanhoi raatioita, tekstiitä ja kuvvii. Kuvissa sie saatat nähđä esimerkiksi kunka rakenus oon muuttunu ja ihmissii jokka oon NRK Finmarkula työtely.

Kristiansen osoittaa mustavalkkeeta kuvvaa, joka henkkaa seinälä teipilä. Niin ko kaikki muutki kuvat, tulhaan siitä tekemhään iso plakaatti joka tullee olemhaan myötä issoo kuvaseinää.

Vaimo, joka oon kuvassa mikrofoonin takana, oon Kristiansenin jälkhiin hyvä esimerkki sen ympäri kunka NRK oon ollu osana fylkin monikulttuurista plaanaa, hyvässä ja pahassa.

– Hän oli Eimi Vorren ja hän oli populaarisen suomalaislähätyksen takana.

Norjalaistamispolitikkii ja minoriteettipolitikkii

Rakenus, jota tääpänä käytethään tuomhaan esile kvääniitten ja norjansuomalaisten histoorii, rakenethiin alun alkkain vallan toisheen tarkoituksheen. Vesisaaren läänikonttuuri perustethiin nimittäin sen uhan takia, jonka saamelaisten ja kvääniitten uskothiin Norjale olleevan.

– Se oon selvä, ette rakenusta käytethiin norjalaistamispolitikkhiin, niin ette saamelaisista ja kvääniistä tulis "norjalaissii". Se tehthiin tuomala norjalaista kieltä, histoorii ja yhtheiskuntaelämää plaanale muun muassa raation avula, muistelee Kristiansen.

Suomalainen Eimi Vorren ja hänen työ NRK Finmarkula oli kuitenki käänöskohta. Hänen «Finsksending», suomalaislähätys, muutti meedia talon läänipolitikkii.

– Hän aloitti NRK:n suomalaisähätyksen produsenttiina 1970. Lähätys oli joka keskiviikko ja kesti viisi minuttii. Se oli toisen programin, «Hallo Fiskeflåtenin» kans, kaikista populaarisin raatiolähätys.

Niin populaarinen siitä tuli, ette vuona 1978 se sai viisi minuttii lissää lähätysaikkaa. Tutkimuksen jälkhiin, jonka Norjan Markkina- ja meediainstitutti teki kesälä 1979, kuunteli 18 prosenttii Finmarkun asukkhaista lähätystä.

Lähätys oli kuitenki kans Vorrenile riesa. Hän olis halunu saađa sille vielä lissää lähätysaikkaa, koska hän meinas ette sille olis ollu tarve. NRK sannoi kuitenki ei, ja lähätys pyssyi 10 minuuttissa.

– Hiljemin hän kans sai tiettäät, ette hän sai vähempi palkkaa ko hänen muut kolleegat. Hän pyysi lissää rahhaa, mutta sai kans silloin vastaukseksi ei.

1982 lopetti hän työt suomiraatiolla. Suomalaislähätys kuitenki jatkui, vallan vuotheen 2017 saakka. Silloin FM-netti meni alas, ja NRK aloitti NRK Kväänin.

– Vorrenin työlä oli suuri merkitys kväänin ja norjalaissuomalaisele minoriteetille. Hänen raatioprogrami oli tärkkee monele, sannoo Kristiansen.

Näyttelyn avajaiset lauvantaina

Arvostaa museumin näyttelyy

Rekiuunijohtaaja Nina Einem arvostaa, ette niistä tiloista ja vehkheistä, jokka oon ollu ennen NRK:n käytössä, oon piđetty huolta ja annethaan nyt publikumile.

– Eriliikaisen fiinii oon, ette iso studio oon saanu uuđen elämän.

Einemin jälkhiin NRK ei ole ollu myötä näyttelyn suunittelluu ja rakentamista, muuten ko ette se oon auttanu museumia saamhaan kässiinsä vanhoi teknilissii vehkheitä ja arkiivimateriaalii.

– Met toivoma, ette näyttely tullee tuomhaan iloa museumin publikumile.

Rekiuunijohtaaja meinaa, ette se oon interesanttii lukkeet mitä museumin väki oon löytäny NRK histooriin ympäri täälä pohjaisessa.

– Tääpänä NRK:la oon selvä tehtävä olla myötä tukemassa ja ottamassa esile kansalissii minoriteettiita. Niin NRK Kvääni, Kväänikansan päivän seuraus ja kväänin uuđenvuođen saarna oon hyvvii esimerkkii siitä työstä, mitä met tehemä kvääniile ja norjansuomalaisile, sannoo Einem.

Näyttely aukaisthaan lauvantaina

Näyttely «NRK Finmarkku – Rajala» aukaisthaan lauvantaina, 25. juunikuuta. Tove Kristiansen ei malta ođottaat ette museumi saattaa viimen näyttäät publikumile raation histoorii vuođesta 1934 vuotheen 2016.

– Meilä oon vielä vähän tehtävää ennen ko ovet saatethaan aukaista. Mutta mie luppaan, ette met saama hienot avajaiset.

Hän saattaa kans paljastaat, ette näyttelyy tulhaan kehittämhään tulevaisuuđessa.

– Met toivomma, ette met voima tehđä paljon tämän näyttelyn kans. Met haluamma muun muassa tehđä siitä vielä enämpi interesantin lapsile ja nuorile.

Kristiansen sammuttaa valot, ja ohjaa meiđät pois vanhaasta raatiohuonheesta. Nyt hän häyttyy mennä takaisin omale konttuurile, ja jatkaa töitä niin, ette näyttely saađhaan kans valmhiiksi ennen lauvantaita.

– Met toivoma kaikki tervetulleeksi avajaishiin 26. juunikuuta, sannoo hän.