Kotimaa
Meilä kotimaassa koronatartuntojen määrä oon nousussa. Tiistaina Norjassa registreerathiin kaksi tuhatta viisi sattaa viisi kymmentä kaksi 2552 uutta koronatappausta, joka oon enämpi ko koskhaan aijemin yhđen janturin aikana.
Tilan takia moni komuuni oon hunteerannu ottaat käythöön koronapassin. Esimerkiksi Tromssan komuuni haluis saađa sen käythöön kaupungissa jo tämän viikon aikana. Passi oon kuinteki kans luonu paljon praattiit ja moni oon sitä vasthaan.
Hallitus pittää uuđen pressekonferanssin koronatilasta tääpänä kello 11.00. Moni uskoo, ette konferenssi koskee koronapassin käythöön ottoo.
Isokäräjäpresiđentti Eva Kristin Hansen luopui eilen illala virastaan sen jälkhiin ko poliisi aloitti tutkinnan kuuđesta ei nimetystä politikkariista jotka liittyy pendlerhuoneskanđaaliin. Hansen asui vakituisesti vuođesta 2014 vuotheen 2017 Tronjamissa ja sai siksi ilmaisen pendlerhuoneen Uslusta. Samala hän kuitenki omisti talon Skissä ja näin hänelä ei olis ollu oikeuta huonheeseen.
Hän luopuu virasta koska hän uskoo ette hän oon yksi kuuđesta tappauksesta poliisi nyt tutkii.
Mailma
YK:n kliimahuippukokkous päätyi pyhänä Glasgowissa. Kokkouksessa saathiin valmhiiksi vuona 2015 luođun sopimuksen reekelikirja ja mailman maat tulthiin yksimielisiksi, ette het haluthaan rajoittaat kliiman lämpiämistä yksi komma viitheen graadhiin.
Kokkouksessa sovithiin kans ensimäisen kerran, ette hiilikiven käytöstä tulhaan luoppumhaan hiljaksheen. Sopimuksen jälkhiin raharikkhaat maat kans kahđenkertaistaa kliimaavustuksen kehityvile maile ennen vuotta kaksi tuhatta kaksi kymmentä viisi 2025. Yli 100 maata kans sovithiin, ette het tulhaan lopetamhaan mettien hävittämisen ennen vuotta kaksi tuhatta kolme kymmentä 2030.
Siirtolaisten tila Valkovenäjän ja Puolan rajala ei ole muuttunu sitte viimi viikon. Valkovenäjän puolela oon yhä monta sattaa ihmistä jokka ođotethaan heiđän päässyy rajan yli.
Maanantaina EU laittoi Valkovenäjäle uusii sanksjuuniita, koska se eppäilee, ette maa olis luonu tilan itte, jotta EU:ssa syntyis paineta. Valkovenäjän presiđentti Alexander Lukasjenko oon kuitenki sanonu, ettei hän halluu ette rajakriisistä syntyy konflikti Puolan kans. Hän jälkhiin maa oon ollu dialoogissa siirtolaisten kans heidän palaamisesta kotimaahansa.
Rajalla lämpögraadi laskee joka yö pakkasen puolele ja moni oon jo kuolu kylmyytheen. Siksi oon tärkkeetä, että ratkaisu löytyis noppeesti.
USA:n presiđentit Joe Biden ja Kiinan presiđentti Xi Jinping piđethiin virtuaalisen kokkouksen maanantain ja tiistain välisenä yönä Norjan aikkaa. Kokkous oli tärkkee koko mailmale, sillä kahđen suuriman maan välit oon ollu pitkhään huonot koronapanđemian, Kiinan ihmisoikkeusrikkomusten ja kiinalaisen teknologian tietovarmhuuđen takia.
Xi Jinping oli kuitenki iloinen, ette maat saatethiin kohđatela toisena ja toivoi, ette maat tulevaisuuđessa olis parempii kommunikoinissa ja yhtheistyössä. Biden taas toivoi selkkeempii yhtheisii suuntalinjoi, ettei konkuransi maitten välilä johtais konflikthiin.
Presiđentit praatathiin kans USA:n huolesta Kiinan ihmisoikkeuksien ja Taiwanin tilasta. Bidenin jälkhiin Kiina oon pitkhään freistanu hajottaat Taiwaninsalmen vakkauta ja rauhaa, ja USA oon vahvasti tätä vasthaan. Xi Jinping kuitenkin varoitti USA:ta, ettei sen häytyis freistata kontrolloiđa Kiinaa Taiwanin avula.
Meiđän mailma
Koulutusdirektoraatti halluu tukkee lastentarhaita, jokka haluthaan satsata kvääniin. Direktoraatti meinaaki jakkaat prosjektiavustusta tarhoile, jotta lapset joila siihen oon oikeus, saatethaan oppiit kväänin kieltä. Lastentarasomistaajat Tromssan ja Finnmarkun fylkissä saatethaan hakkeet 150 000 kruunun avustusta 25. novemperikuuta saakka.
