Hopp til innhold

Eurooppatinka meinaa ette Norja häyttyy tulla paremaksi sen minoriteettikielten kans 

Sen uuđessa raportissa Eurooppatinka ottaa esile usheeman tavan kunka Norja vois tehđä parempaa työtä sen minoriteettikielten kans

Kvensk, samisk og norsk flagg utafor Ishavskatedralen

Euroopparaati meinaa muun muassa ette Norja häyttyy pittäät huoli, ette koululaiset jokka valithaan oppiit kväänin kieltä, saađhaan jatkkaat sitä kans jatkossa.

Foto: Laila Lanes / NRK

Eurooppatinka meinaa ette Norja häyttyy pittäät paremppaa huolta sen kuuđesta minoriteettikielestä. Se tullee esile uuđessa raportissa, joka tinka pisti ulos tääpänä.

Se oon pohjaissaami, eteläsaami, lulesaami, kvääni, romanes ja romani jokka oon Norjan viraliset minoriteettikielet, ja joita minoriteettikielipakti suojelee.

Ko se koskee kväänin kieltä, meinaa Eurooppatinka muun muassa ette Norja häyttyy ottaat kväänin kieli enämpi esile sen meedioissa.

– Kielenpuhhuujhiin jälkhiin oon meediatarjous vieläki huono, ja se oon melkhein tyhä netissä. Se meinaa ette tarjous ei uletu vanhemppii ihmissii jokka praatathaan kieltä, seissoo se raportissa.

– Kvääninopetus häyttyy paranttuut

Ette meediatarjous saattaa ulettuu vanhiimet ihmiset, häyttyy se tulla enämpi raatio- ja TV-programii kvääniksi, meinaa Eurooppatinka. Se saattaa kans auttaa siinä ette kieltä pystythään paremin käyttämhään arjessa.

– Ja se kans anttaa päätösvallale enämpi syitä miksi het häyđythään varmistaat ette meediatarjous kans pyssyy hyvänä.

Pareman meediatarjouksen lisäksi Eurooppatinka meinaa ette kvääninopetusta häyđythään paranttaa perus- ja jatkokoulussa. Lisäksi kieli pittää olla paremin esilä lastentarhaissa.

Les også Kristine vil lære kvensk, men får ikke mulighet til det

Kristine Jonas (24) har i flere år prøvd å studere kvensk.

Tääpänä peruskoulukoululaisila Tromssan ja Finmarkun fylkissä, joila oon kväänin/norjansuomalainen tausta, oon oikkeus saađa kväänin kielen opetusta, jos ainaki kolme oppilasta vaađithaan sitä.

Koulutusdirektoraatti (Udir) oon kuitenki anbefaalanu ette oikkeus häytyis koskee koko maata, ja ette koulut ei sais vaattiit kolmee oppilasta. Eurooppatinka oon sammaa mieltä direktoraatin kans.

– Jos usheemalla olis mahđolisuus oppiit kväänin kieltä, saattais se auttaa siinä ette kvääninkoulutus kans kehittyis paremaksi ja ette se saatais enämpi opettaajii.

Les også Anbefaler ikke at retten til kvenskopplæring skal gjelde hele landet

Kai Petter Johansen. Leder av Norske Kveners Forbund.

Vaikka Udir oon anbefaalanu ette oppioikkeus häytyis koskeet koko maata ja joka oppilasta yksin, päätti Koulutusdepartementti kuitenki vuona 2021 ette oikkeus koskee tyhä oppilaita Tromssassa ja Finmarkussa.

Tääpänä opetusministeri Tonje Brenna (Ap) tullee kuitenki esittämhään uuđen ehđotuksen koulutuslajista, mutta se oon vielä epävarma kunka oppioikkeus tullee olemhaan myötä uuđessa lajissa.

NRK oon freistanu ottaat yhtheyttä departemanthiin, mutta ei vielä ole saanu kommenttii.