Jan Svendsen lea ráđđeaddi Norgga eanandoalloráđđeaddi doaimmas Finnmárkkus, son duođašta ilolaččat ahte Finnmárku lea runodan vaikko leage leamaš galbma geassi:
– Orru buorre suoidnešaddu dán jagi, go suoidni oažžu galbmá álggu de bidjá eambbo oalggaid, ja suoinnit šaddet dalle hui lahkalagaid, dadjá Svendsen.
Svendsen lea leamašan máŋgga báikkis Deanus iskamin suinniid, ja dadjá ahte orru hui buorre. Álttás lea suoidnešaddu álgán árrat, ja doppe maid orru buorre
Suoinnis buorre kvalitehta
Ulf Ballo lea boanda Deanus, ja son lea dássážii duhtavaš suoidnešattuin.
Son oaivvilda ahte lea dábálaš jahki, vaikke dálki ii leat leamaš buoremus. Boanda dadjá ahte galbma geassi ii dárbbaš mearkkašit ahte šaddá heajus šibitbiebmoáigodaga.
Suoinnit njozet šaddan
Boanda Sirpmás, Arvid Varsi muitala ahte galbma geassi lea dagahan ahte suoidni lea njozet šaddan:
Boanda Arvid Varsi doaivu ahte čakča šaddá buorre, go geassi ii leat leamaš buoremus.
Foto: Priváhta– Loahpas dat gal šattai suoidni, muhto dat šattai hui njozet. Ja sullii beannot vahkku maŋŋá go maid láve, dáppe min guovllus goit. Álgogease lei hui buorre. Muhto, de geavai nu ahte šattai čoaskásat ja čoaskásat, dat bisánii dat šaddu, čilge Varsi.
Diimmá ektui ii leat suoidnešaddu nu buorre:
– Mii lávet sullii vuosttaš váhku geassemánus láddjet, ja dán jagi ii lean gal šaddan seamma bures go diibmá, dalle šadden vuordit goit vahkku guhkkit ovdal go bessen álgit láddjet, dadjá boanda Varsi.
Eai rámo suoidnešattus
– Čáhcesullo guovllus ii leat nu buorre dillii. Eai dat oru gal nu rámpomin dieppe mearabeale, muitala Arvid Varsi.
– Mun lean háleštan boanddain Báhčaveajis, doppe ii leat nu buorre go Deanus. Jus dál oažžut veahá lieggasa de dáhpáhuvvet diŋggat johtilit, oaivvilda ráđđeaddi Jan Svendsen.
