Lea guđat geardi go sámiid miellahttovuohta meannuduvvui Davviriikkaid Ráđi čoahkkimis, ja boađus maŋŋil jienasteami ii lean rievdan ovddit jienstanbohtosiid ektui. Ráđđi hilggui sámiid miellahttovuođaohcamuša, ja dadje mearrádusas ahte Davviriikkaid Ráđđi áigu ovttasbargat Sámi parlamentáralaš ráđiin.
– Mun gal in leat obage duhtavaš mearrádusain, go mun gal ledjen áigon dievas miellahttovuođa sámiide, cealká Sosialistalaš gurutbellodaga Norgga Stuorradikki ja Davviriikkaid Ráđi parlamentarihkkár, Torbjørn Knag Fylkesnes.
Irja Seurujärvi-Kari gal ii doaivvo sámiid miellahttovuođa ollašuvvot jus sámepolitihkkarat eai bargagoađe earáládje.
– Jus dálá sámepolitihkkarat eai jurddašišgoađe viidát go dušše našunálastáhta rájáid siskkobealde, de mun in jáhke ahte dievas miellahttovuođa Davviriikkaid Ráđđái, ja Davviriikkaid Sámekonvenšuvnna, goassege ollašuvvot, dadjá Irjá Seurujärvi-Kari.
Manahit vuoigatvuođaid
Juridihka professor, Øyvind Ravna dadjá ahte lea heivvolaš jearrat maid sámit manahit go eai leat vel dohkkehuvvon Davviriikkaid Ráđi dievas miellahttun. Son čujuha dasa ahte sápmelaččat manahit dan rievtti mii sis lea, namalassii siskkáldas iešstivrejumi.
– Dán rievtti han davviriikkalaš stáhtat leat dohkkehan go sii leat vuolláičállán ON álgoálbmotvuoigatvuođa julggaštusa, dadjá Øyvind Ravna.
Ruoŧa ovddeš stáhtaministtar, Carl Bildt lea ovdal dadjan ahte sámiid miellahttovuođa Davviriikkaid Ráđis livččii lean hui álki čoavdit ja mieđihit jus fal sápmelaččat livčče ássan muhtun sullos, nu movt Ruonáeatnamis, Fearasulluin ja Ålánddas.
Sámi iešstivrejupmi
Davviriikkalaš ovttasbargu ii leat ovdánan bearehaga go gullá ákkaid manin sápmelaččat eai dohkkehuvvo miellahttun Davviriikkaid Ráđđái.
Foto: Privat
Øyvind Ravna dadjá ahte Ruonáeatnan, Fearsullot ja Ålánda han leat juo miellahtut Davviriikkaid ráđis, ja sii nammadit oktiibuot guhtta áirasa ráđđái.
– Dát duođašta ahte lea vel stuorit dárbu čielggadit mat ja gos sámi guovllut leat, dadjá Ravna. Son lasiha ahte dan barggu mihttomearri maid Sámiid vuoigatvuođalávdegoddi barggai 1980-logus, leige juste ahte mearridit sámi guovlluid ja guovlluide mearridit rájáid ja nu sápmelaččaide mieđihit stuorit iešstivrejumi.
Mii ja sii
– Davviriikkaid ráđi čoahkkimis Norgga Bargiidbellodaga politihkkár Kåre Simensen ákkastalai ahte mii fertet heaitimis hupmamis min ja din birra, ja son ákkastalai ahte sápmelaččat han maiddái gullet dan seamma searvevuhtii go maid davviriikkaid ássit muđui dahket. Dát duođašta ahte lea ain ollu ovdal go leat olahan dan ovdáneami davviriikkalaš ovttasbarggus maid livččiimet háliidan, loahpaha juridihka professor, Øyvind Ravna.
Girječálli Inga Ravna Eira, sámi girječálliid searvvis, lei okta dain gii čuovui seminára.
– Dát mearkkaša hui olu sámi girjjálašvuhtii ja sámi girječálliide, danin go mii leat guhká váillahan girjjiid mánáide erenomážit ja maiddai nuoraide.
Su mielas lea buorre go dákkár seminára dollo, ja muitala ahte sis lea ihttin gis bargobádji mas galget digaštallat mo galget bargat sámi mánáid girjjálašvuođain ovddasguvlui.
Son čilge ahte Sámis eai leat doarvái mánáidgirječállit, ja jus galget eambbo mánáidgirjjit de adnojit eambbo girječállit maiddái mánáid ja nuoraide.
– Jus mis galgá boahtteáiggis gávdnot sámegiella, de fertet mii álgit mánáiguin ja mánáide. Erenomážit dál galggašii dahkkot hui stuorra bargu oažžut olu sámegiel mánáidgirjji.
Son dadjá ahte mánát galggašedje álgit beassat gullat girjjiid dalán go riegádit ja gitta 13-14 jagi rádjái, muhto ahte Sámis eai leat girjjit buot daid ahkásaččaid.
– Min oainnu mielde lea hui dehálaš sámegielat mánáide oažžut dan vásáhusa, girjjit han ovddidit sámegiela ja go mánát gullet iežaset gillii girjji, dain leat máŋggalágan vásáhusa.
