Guokte dutkijoavkku leat DNA-analiissaid bokte guorran Amazonasa álgočearddaid sohkaoktavuođaid, ja leat maŋebárgga dán vahkus almmuhan áibbas varas bohtosiid máinnolmas dutkanáigečállagiin. áigečála almmuhii USA Harvard universitehta dutkijoavkku bohtosiid, ja áigečála fas Dánmárkku Københávnna universitehta duktijoavkku bohtosiid.
Goappaš dutkijoavkkut leat gávdnan DNA-analiissaid bokte, ahte olbmuin geat máŋggaid duháhiid jagiid dás ovdal johte soahpáža rastá Sibiriijás Amerihkái, lea gáiddus sohkaoktiigullevašvuohta aborigiinnaide.
Buktet lasi dieđuid
Gávdnosat eai gal earáhuhte ovddeš dutkannavdosiid ja -dieđuid, namalassii ahte vuosttas olbmot geat orrojedje Amerihká nannámii, rastidedje Sibiriijás Alaskai badjel 15 000 jagi dás ovdal dalá soahpáža mielde, mii dál lea Beringnuori mearabodni.
Davimus Amerihkás johte dološ olbmot máttás ja ásaiduvve miehtá Davvi-, Gaska- ja Mátta-Amerihká. Sin DNA lea gávdnon dálá álgoálbmogiin, ja čájeha ahte dálá álgoálbmogat leat nannáma vuosttas ássit.
Amerihká vuođđudeaddji olbmot lea genaid dáfus gáiddus sogalaččat sibiriijálaš álgoálbmogiidda ja nuorta-asialaččaide.
Guokte veahkadaga bohte Amerihkái
Ođđaseamos DNA dutkamušat čájehit almmage ahte velá eará olmmošveahka lea rastidan soahpáža ja buktán sohkaárbbi muhtin ođđaáiggi álgoálbmogiidda, geat dálá áiggis ellet Brasila Amazonas arvemeahcis.
Dán nuppi joavkkus, masa dutkit leat bidjan "Veahkadat Y" namman, leat ruohttasat asialaš veahkadagas mii lea sogahuvvan, muhto mii goitge maiddái lea guođđán genehtalaš árbbi ođđa áiggi Austrália ja Papua New Guinea álgoálbmogiidda, čállet dutkit artihkkalis Nature áigečállagis.
Nana sohkabáttit
Namahus Veahkadat Y lea vuolgán sánis ypykuéra, mii máksá máddu tupi-gillii, man Amazonasa čearddat karitiani ja surui sárdnot. Dáid čearddain leat nana sohkabáttit australialaččaide.
Harvard universitehta dutkijoavku deattasta almmage ahte Amazonasii ii boahtán oktage seahkánkeahtes álbmot. Veahkadat Y lei juo seahkánan Amerihká álgočearddaide, ja lasihii australialaš genaid Amazonasa čearddaide. 85 proseantta dutkojuvvon Amazonas čearddaid sohkaárbbis boahtá Veahkadat Y:s, ja dušše 1 – 2 proseantta boahtá australialaččain.
Harvard universitehta dutkijoavku jáhkká vuosttas olbmuid johtán Sibiriijás Amerihkái 15 000 jagi dás ovdal ja ahte álgojohttit ja -ásaiduvvit ledje sihke Amerihká álgoálbmogat ja Veahkadat Y.
Austrálialaš genat leat 9 000 jagi
Nubbi dutkkus, man Københávnna universitehta dutkijoavku lea doaimmahan ja man Science áigečála almmuha, lea maid gávdnan čatnašumiid aborigiinnaid ja Amazonasa čearddaid gaskkas. Dát dutkkus lohká lassin velá gávdnan Alaska aleutialaš suolohasaid DNA mearkkaid Amazonasa čearddain. Dánska dutkosa mielde lea austrálialaš DNA boahtán Amerihkái 9 000 jagi dás ovdal, iige 15 000 jagi dás ovdal, nugo Harvard dutkkus loahpaha.
