Indigee ohcá sámenuoraid

Indigee prošeakta ohcá hutkás sámenuoraid geat hálidit álggahit fitnodagaid. Oahppu lea nuvttá ja nuorat ožžot oahpu golmma riikkas.

Lars Miguel Utsi
Foto: Eilif Aslaksen / NRK

Dál lea nuorra sápmelaš-álggaheddjiin vejolašvuohta searvat riikkaidgaskasaš-prošektii ja oaččut veahki ásahit fitnodaga dahje ollášuhttit grundárniegu. Áidna váttisvuohtan leago sámi nuorat leat dilssit dieđihit Indigee prošektii, mas leat mielde nuorat 4 riikkas.

GULDAL: INDIGEE NUORAT

Indigee prošeaktajođiheaddji Lars Miguel Utsi, Barentsčállingottis , mielas lea šállugo nuorat eai leat fuomášan dán ođđa grundár vejolašvuođa:

- Hálidan deattuhit ahte mis leat oasseváldit ruoššabealde mat jođánit fuomášedje dán prošeavtta.

Njeallji riika nuoraid váste

Utsi oaivvilda ahte lea váddásat fitnet nuoraid mielde Davviriikkain nugo Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Sii eai leat ožžon dain riikain nu olu ohcamušaid go ledje vuordán. Sivván dasa soaitá go davviriikain gávdnojit olu eanet falaldagat nuoraide.

Indigee prošeakta lea sámiid, nenetsai, vepsaid ja komi nuoraid várás. Oasseváldit bohtet njeallji riikas Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Dán prošeavtta oamastit sámi organisašuvnnat ja Barentsčállingoddi.

Fallat veahki

Lars Miguel Utsi lohká alddineaset mihttun gávdnat 75 hutkás nuora.

- Sáván mii gávdnat olu nuoraid mat leat justte álggahan fitnodaga dahje maidguin lea fitnodatjurdda.

Mii galgat dán jagi siste doarjut sin ja veahkehit ovddidit fitnodatjurdaga. Mii gávdnat sidjiide čehppiid geat sáhttet neavvut nuoraid buoremus lági mielde, muitala Utsi.


Oanehaččat

  • Návuona válga

    Ja Návuona gielddas Romssas lea otne historjjálaš álbmotjienasteapmi. Doppe jienastit otne das, ahte časkkogo gielda oktii Finnmárkku gielddaiguin Álttáin ja Láhpin. Jos álbmot jienasta ovttasteami beales ja Stuorradiggi maid dohkkeha dan, de Romssa ja Finnmárkku fylkkarájá ferte sirdit máddelabbui Nuovasmuotkái. Ollugat leat jo ovddalgihtii jienastan ja dát čájeha ahte dát lea dehálaš jienasteapmi ja sátnejođiheaddji Eirik Losnegaard Mevik vuordá sakka makkár de šaddá válgga boađus.

  • Dubmejuvvon almmái lovpen

    Almmái gii diibmá dubmejuvvui Davvi-Romssa diggegottis gávcci jahkái giddagassii danne go roavvásit lei seksuálalaččat illástan iežas nieidda ja muhtun eará nieidda, lea dál lovpen go son lei okto beassan mátkkoštit Čáhcesullo giddagasas Bergena giddagassii. Gardermoena girdišillju rájes son ii leat šat dihtton gostege ja lea leamaš jávkosis mánu, čállá Nordlys.

Laster Twitter-innhold