- Ovttas viggat váikkuhit

Sámediggeráđđi dáhtošii opposišuvnna vuolgit singuin ovttas feaskárasttit stuorradiggái dorvvastan dihte mearrasámi historjjálaš bivdovuoigatvuođaid.

Aili Keskitalo, Egil Olli og Laila Susanne Vars
Foto: FOTO: Nils Henrik Måsø / NRK

Sámediggeráđđi áiggošii maŋimuš minuhtas geahččalit jorgalit stuorradikki oaiviliid, vai čálašedje láhkii sámiid historjjálaš vuoigatvuođaid mearrabivdui.
Ikte árvalii ráđđi buot sámediggejoavkkuide, ahte ovttasráđiid feaskarasttašedje buot stuorradiggejoavkkuin ovdalgo ráđđehusa árvalus Finnmárkku rittu guolástanvuoigatvuođain meannuduvvo. Várrepresideanta Laila Susanne Vars ii jáhke leat vuos menddo maŋŋit.

- Son gal árvvošdalla vejolaččan, oažžut dán dohkkehuvvot stuorradikkis, beare sii lea dál hui čielgasat strategiijain ja sin árvaluisain. Árja lea ávččuhan čađat, ahte unnit ja eanetlohku galget boahtet oktii, go dákkár dehalaš áššiin leamaš dat vierrun sámedikkis, dadjá Vars.

- Ain vejolašvuohta

Sámi historjjálaš bivdovuoigatvuođat ja báikkálaš oassálastin hálddašeapmai. Daid jahkka várrepresideanta Laila Susanne Vars ain vejolaččan oažžut dohkkehuvvot stuorradikkis.

Boahtte mánus de meannuda stuorradikki ealáhuslávdegoddi ráđđehusa láhká-árvalusa davimus norgga riddoguolasteamis.
Árvalusa mielde rievdadivcce oassalasttinlága, mearraresuršalága ja finnmárkkulága, nu ahte sihkkarastta Finnmárkkus, Romssas ja Nordlanddas báikki olbmuide vuoigatvuođa mearrabivdui. Dasa lassin lea biddjon davi guolasteaddjiide 3000 dorsketonna lassebivdoearri.


Dat mii árvalusas váilu, lea mearrasámi historjjálaš bivdovuoigatvuođaid dohkkeheapmi ja báikkálaš oassalasttin guolástanhálddašeapmai.

Meannuđuvvui mannán jagi

Jahki áigi meannuđii dievasčoahkkin šiehtadusa, man sámediggerađđi lei olahan konsulteremiid bokte ráđđehusain. Dalle jo lei garra digaštallan das, go sámi historjjalaš riekti bivdui ii namuhuvvon.

Stuorámus opposišuvdnabellođat NSR dáhtosii ašši ođđasit dievasčoahkkima ovdii, go jo ršđđehus lea viimmátge ovddidan árvalusa stuorradiggai.
Sámediggeráđis eai leat nu mielas dasa ja árvaledje ikte eahkes ásahit buot bellođagaid oktasas bargojoavkku, mii de geahččalivčče oažžut stuorradikki jorgalit aššis.

- Ii veadjemeahttun

Stuorámus opposišuvdnajoavkku Norgga sámiid riikkasearvvi párlamentaralaš jođiheaddji Aili Keskitalo ii njulgestaga gidde uvssa ráđi árvalan bargovuohkai.

- Sis lea NSR bealis čađat leamaš dat áigumuš, ahte stuorradiggái čielgasit muitalit, man dihte sámi guolásdusvuoigatvuođaid ja erenoamážit riddoássiid historjjálaš vuoigatvuođaid lea dehalaš nannet lága bokte ja man dihte sámediggi galggašii leat mielde hálddašeamen guolásdusresurššaid. Dan ahte servetgo sii sámedikki posišuvnnain dahkat dán, ferte vuđolaččat digašdallot sin sámedikkijoavkkus, čilge Keskitalo.


GULDAL:

Oanehaččat

  • Poava fuolastuvvan

    Poava Fránsa (dahjege Francis) ovdanbuktá fuolastumi industriija luonddusisbabahkkemiid ja birasbilidemiid hárrái, go dáid beivviid gávnnada Ecuadora presideanttain Rafael Correa:in ja Bolivia presideanttain Evo Morales:iin.
    Poava lea oahppaladdamin oahppaladdá Ecuadora, Bolivia ja Paraguaya Mátta-Amerihkás, gos oainnálmahttá luonddubirasgažaldagaid, álgoálbmogiid áššiid ja gefiid dili.
    Ecuadoras ja Bolivias leat álgoálbmogat guhká dáistalan suodjalit eatnamiiddiset oljo- ja gássadoaimmaid nuoskkideamis, ja poava Fránsa lea bivdán stáhtaid jođiheddjiid buorebut guldalit álgoálbmogiid luonddusuodjalusáššiin.

  • Vuođđoláhka vealaha

    Austrália vuosttašálbmogiid nationála kongreassa (The National Congress of Australia's First Peoples) dáhttu parlameantta nuppástuhttit riikka vuođđolága, mii buorrindohkkeha nálle-vealahusa. Ikte ságastalle sullii 40 álgoálbmotjođiheaddji Austrália oaiveministariin ja oppo-sišuvnna jođiheddjiin vuođđolága nuppástuhttimis Sydney gávpogis. Riikka vuođđolága paragráfa 25 diktá stáhtaid čuoldit dihto olmmoš-nálli jienasteames válggain.
    Vuosttasálbmogiid nubbi jođiheaddji, Lez Maleser, lohká olbmuid dáhttut vearrivuođa njulgejuvvot.

På forsiden av NRK Sápmi nå